Kanadan pääministeri Mark Carney haluaa syventää maansa suhdetta Euroopan unioniin sen jälkeen, kun kauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa ajautuivat umpikujaan. Carney on ehdottanut EU-johtajille, että Kanada voisi saada ”EU:n liitännäisjäsenen” aseman. Hän etsii täyden EU-jäsenyyden ja sisämarkkinajäsenyyden sijaan erilaisia tapoja kytkeä Kanada tiiviimmin Eurooppaan, kertoo The Wall Street Journal.
Carney on määrännyt Eurooppa-erityislähettiläänsä selvittämään kunnianhimoisimpia yhteistyömahdollisuuksia täyden EU-jäsenyyden ja sisämarkkinoiden ulkopuolella. Samalla kanadalaiset ja eurooppalaiset virkamiehet ovat valmistelleet tapoja, joilla Kanada voisi kytkeytyä tiiviimmin Euroopan 21 biljoonan dollarin sisämarkkinoihin strategisilla osa-alueilla, kuten energiassa, tekoälyssä ja puolustuksessa.
Näillä strategisilla aloilla kanadalaiset tavarat, palvelut ja työntekijät voisivat liikkua nykyistä vapaammin Kanadan ja Euroopan välillä. Keskusteluissa on ollut esillä myös mahdollisuus, että kanadalaiset voisivat asua ja työskennellä Euroopassa ilman viisumia.
Kanadan ja EU:n osapuolet keskustelevat myös Euroopan ja Kanadan yhdistävistä merenalaisista kaapeleista sekä yhteisistä datakeskuksista, pilvitallennuksesta ja uusista satelliittiverkostoista. Maat pyrkivät kytkemään tutkimuslaitoksiaan tiiviimmin yhteen, ja Carney ajaa Kanadan liittymistä EU:n opiskelijavaihto-ohjelmaan.
Carney kartoittaa myös mahdollisuuksia, jotta kaasua voitaisiin ohjata Euroopan liittolaisille, jotka etsivät edelleen korvaavia lähteitä Venäjältä aiemmin saamalleen energialle.
Yhdentymisen taustalla on Kanadan vahva riippuvuus Yhdysvalloista. Kaksi kolmasosaa Kanadan viennistä kulkee Yhdysvaltoihin. Haasteena nähdään se, että Euroopan olisi kuitenkin vaikea korvata Yhdysvaltojen merkitystä Kanadalle.
Syvempään yhteistyöhön liittyy myös muita esteitä. Kanadassa suunnitelma voisi herättää vastustusta myös siksi, että EU:hun tiiviimmin liittyminen voisi merkitä suvereniteetin luovuttamista.
Myös EU:ssa Carneyn tavoitteisiin suhtaudutaan varauksella. Eurooppalaiset virkamiehet ovat yrittäneet selvittää, käyttääkö Kanada EU:ta välineenä neuvotteluissaan Washingtonin kanssa. Brexitin jälkeen EU ei myöskään halua tarjota niin edullisia ehtoja, että muut jäsenmaat alkaisivat vaatia itselleen Kanadan kaltaista järjestelyä.
Lisäksi kymmenen EU-maata ei ole vielä ratifioinut noin vuosikymmen sitten solmittua Kanadan ja EU:n välistä CETA-kauppasopimusta.
Osa eurooppalaisista virkamiehistä näkee Kanadan kuitenkin hyvänä testinä sille, pystyykö EU tarjoamaan nykyistä joustavampia yhteistyömuotoja unionin ulkopuolisille demokratioille, jotka etsivät luotettavia kumppaneita. Jos neuvottelut onnistuvat, Kanadasta tulisi EU:n läheisin kumppani unionin ulkopuolella.
Kanadan suuntautuminen Eurooppaan merkitsisi muutosta maan vuosikymmeniä jatkuneeseen kehitykseen. Ennen toista maailmansotaa Kanada kävi Euroopan kanssa enemmän kauppaa kuin Yhdysvaltojen kanssa. Sodan jälkeen kanadalainen liike-elämä suuntautui yhä vahvemmin Yhdysvaltoihin, ja Pohjois-Amerikan vapaakauppa syvensi maiden taloudellista yhdentymistä entisestään.
Nyt Carney pyrkii muuttamaan tätä suuntaa. Tavoitteena ei ole Kanadan täysi EU-jäsenyys, vaan poikkeuksellisen tiivis suhde unioniin sen ulkopuolella.
– Kanada on siirtymässä pois siitä, että se näkee itsensä pohjoisamerikkalaisena maana, kohti transatlanttista suuntaa. Kuulostamme amerikkalaisilta ja pukeudumme kuin amerikkalaiset, mutta yhteiskuntana olemme paljon eurooppalaisempia, sanoo kanadalainen korkean tason virkamies.