Eurooppalaisten Nato-maiden tuomista asejärjestelmistä lähes kaksi kolmasosaa on valmistettu Yhdysvalloissa. Ruotsalaisen Sipri-tutkimuslaitoksen tiedot kattavat viimeiset viisi vuotta.
Asetuonti yli kaksinkertaistui vuosina 2020–2024 verrattuna edelliseen aikajaksoon. Taustalla oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja tämän seurauksena tehdyt puolustusinvestoinnit.
Viime aikoina on keskusteltu siitä, voiko Yhdysvaltoihin enää luottaa liittolaisena tai keskeisten asejärjestelmien toimittajana. Luvut osoittavat, että Eurooppa on toistaiseksi hyvin riippuvainen Yhdysvaltain puolustusteollisuudesta.
Yhdysvaltain Euroopalle toimittamien asejärjestelmien osuus vuosina 2015–19 oli 52 prosenttia ja seuraavien viiden vuoden aikana 64 prosenttia. Eurooppalaiset Nato-maat ovat tilanneet lähes 500 hävittäjäkonetta Yhdysvalloista.
Siprin ohjelmajohtaja Mathew George sanoo Financial Timesille mukaan valtioiden etenevän amerikkalaisvalmisteisen kaluston hankinnoissa huolimatta siitä, että monet vaativat eurooppalaisen puolustusteollisuuden nopeaa vahvistamista.
Luvut kattavat lentokoneiden, ilmatorjuntajärjestelmien, sukellusvenetorjuntajärjestelmien, panssariajoneuvojen, tykistön, moottoreiden, ohjusten, sensorien, satelliittien ja sota-alusten kaltaisen kaluston hankintoja.
Yllättävän suuri muutos on tapahtunut Ruotsissa, joka hankki vuosina 2015–19 vain kymmenen prosenttia aseistaan Yhdysvalloista. Osuus nousi yli 90 prosenttiin seuraavien viiden vuoden aikana. Saksassa osuus nousi vajaasta kymmenestä prosentista 70 prosenttiin, mutta Suomen osalta putosi reilusta 30 prosentista hieman yli 25 prosenttiin.
Euroopan komissio esitti viime viikolla muutoksen, jonka myötä EU-maiden asehankintoja voidaan rahoittaa 150 miljardilla eurolla. Tavoitteena on lisätä tutkimus- ja kehitystyötä Euroopassa.
