Kiinteistö- ja rakennusalan Kira-foorumissa tänään puhunut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) lupasi alan ahdinkoon täsmätoimia, mutta ei hunajapurkkia valtion varoilla.
– Alan huoli on kuultu ja hallituksella tiedossa. Valoa tunnelin päässä on kuitenkin näkyvissä, ministeri vakuutti.
Mykkänen totesi, että pitkään jatkuneen nollakorkoajan kuuluukin johtaa korjausliikkeeseen ja riskien parempaan tunnistamiseen. Täsmätoimilla voidaan lieventää tilannetta, jossa parin vuoden kuluttua Suomessa vallitsee asuntopula aloitusten romahdettua ja kysyntäpiikki johtaa entistä suurempaan ylikuumenemiseen.
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo peräänkuulutti aiemmin Verkkouutisissa sellaista myönteistä signaalia hallitukselta, että alaa ei päästetä kaatumaan.
– Minulla on kaksi pointtia tähän, Mykkänen vastaa Verkkouutisten haastattelussa.
– Nyt ei olla 1990-luvun lamassa eikä finanssikriisin kaltaisessa tilanteessa, sanoo Mykkänen, jonka mukaan ennustetiedot tällä hetkellä näyttävät siltä, että vaikka kriisi on raju, se on verraten lyhyt.
Toipuminen alkanee ensi vuonna. Myös kaupungistuminen tukee uutta nousua. Erityisesti Helsingin seudun väestö kasvaa voimakkaasti.
– Siksi kannattaa nyt sinnitellä.
Toinen asia Mykkäsen mukaan on, että kohtuuhintaisen ara-tuotannon kohteita pyritään saamaan tänä vuonna enemmän liikkeelle. Lyhyiden ja pitkien korkotukilainavaltuuksien käyttö yhdistetään. Summa on 1,9 miljardia euroa tälle vuodelle, josta puolet on vielä käyttämättä. Myös asumisoikeusasuntojen rakentaminen saa lisäaikaa ensi vuoden loppuun.
Mykkänen kuitenkin toteaa, että valtion tukema asuntotuotanto ei ole se, joka kuopan kuroo umpeen, koska markkinaehtoisen tuotannon osuus on niin merkittävä.
Aran raportti kertoi keväällä, että keskimäärin ara-kohteiden osuus uudistuotannosta on ollut vuosien varrella noin viidennes.
Markkinahintaisten asuntojen osalta ratkaisu on Mykkäsen mukaan hallituksen työllisyyttä kohentavissa toimissa ja veronalennuksissa. Kun ostovoima kasvaa, se tukee myös asuntokysynnän ja rakentamisen elpymistä.
Korkotason vakiintuminen puolestaan edesauttaa sitä, että rahoitusta hankkeille alkaa taas löytyä helpommin.
Alalla ollaan oltu pettyneitä siihen, ettei hallitusohjelma sisältänyt korjausrakentamisen pakettia vauhdittamaan esimerkiksi energiaremontteja.
– Nyt eletään tarkan euron aikaa. Hallitus ei lipsu säästötavoitteista, Mykkänen sanoo.
Erityisryhmien, kuten opiskelijoiden ja seniorien asuntojen investointiavustusten leikkausta on loivennettu 20 miljoonalla eurolla.
– Käytettiin tämä sinne, missä se on tehokkaimmassa käytössä ja saadaan talonrakennusta liikkeelle, Mykkänen perustelee.
Kira-foorumissa Mykkänen myös kertoi, että valtion intressissä on saada mal- eli maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat neuvottelut kaupunkien kanssa etenemään ripeästi, jotta kaupungit voisivat hyödyntää matalasuhdannetta ja sen tuomaa kustannustasoa omassa rakentamisessaan.
Pidemmällä tähtäimellä kiinteistö- ja rakennusalaa helpottaa Mykkäsen mukaan sääntelyn helpottaminen, kun kaavoituksen päällekkäisiä prosesseja sekä valituskierroksia kevennetään. Myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistä kumppanuuskaavoitusta tullaan sujuvoittamaan.
Lisäksi ministerin mukaan ympäristöluvituksen uudistamisella, eli niin kutsutulla yhden luukun palvelun hankkeella, on myös vahva yhteys rakennetun ympäristön kokonaisuuteen.
