Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi maansa ydinasejoukot korkeaan valmiustilaan helmikuun lopussa, kun Venäjällä oli takanaan Ukrainan hyökkäyssotaa muutama päivä.
Tällainen puhe ydinaseista eroaa täysin siitä puheesta, johon olemme tottuneet. Vielä helmikuussa 2021 Yhdysvallat ja Venäjä allekirjoittivat New Start-ydinasesopimuksen uuden viisivuotiskauden, jossa maat sitoutuivat rajoittamaan strategisten ydinkärkiensä määrän 1550:een.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan puhe ydinaseista on arkipäiväistynyt. Tästä varoitti viimeksi Pekka Haavisto tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin Ajankohtaiselonteko Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta.
Menikö Vladimir Putin liian pitkälle?
Nikita Hruštšev syrjäytettiin Neuvostoliiton johdosta, kun hänen pelättiin käynnistävän Kuuban kriisin yhteydessä ydinsodan. Samanmoista riskiä tuskin tämän päivän Venäjällä on.
– En usko, että Putinin asema on uhattuna ydinaseuhittelujen takia. Pitkään jatkunut sota ja sodasta palaamattomat nuoret miehet olisivat enemmänkin tällainen syy. Toisaalta Neuvostoliitolla oli erilainen poliittinen järjestelmä, kun taas nykyinen Venäjä on enemmän yhden miehen show, sanoo kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta Verkkouutisille.
Kuuban kriisin ja 1960-luvun jälkeen kansainvälisessä politiikassa on ollut kirjoittamaton sääntö, että ydinaseita ei käytetä.
– Oli ajatus, että sivistyneet valtiot eivät käytä ydinasetta ensimmäisenä.
Venäjän sotilasdoktriiniin kuuluu, että se voisi käyttää ydinaseita, mikäli se kokisi eksistentiaalista uhkaa tai sen suvereniteetti olisi vahvasti uhattuna. Vuori ei kuitenkaan usko, että Venäjä päätyisi käyttämään ydinaseita Ukrainassa. Hän ei usko, että Ukrainan sota aiheuttaa Venäjälle eksistentiaalista uhkaa tai se kokisi sen suvereniteettia uhattavan.
Esimerkkinä Vuori nostaa esille Suomen ja Ruotsin mahdollisen liittymisen Natoon, joka sekään ei johtaisi ydinaseen käyttöön.
– Kremlin lehdistösihteeri Dimitri Peskov on sanonut, että Ruotsin ja Suomen liittyminen Natoon ei olisi esimerkiksi sellainen tilanne, jossa Venäjä päätyisi käyttämään ydinasetta. Se ei aiheuttaisi Venäjälle eksistentiaalista uhkaa, Vuori sanoo.
Wilson Centerin tutkija Kamil Galeev varoitti Twitterissä, että ei olisi yllättynyt, jos Venäjä päätyisi käyttämään taktisia ydinaseita Ukrainassa ennen toukokuun yhdeksättä ja voitonpäivänparaatia.
Juha Vuori ei usko, että Venäjä ydinasetta Ukrainassa.
– Se johtaisi Naton väliintuloon ja täysimittaiseen ydinsotaan, Vuori sanoo.
Juuri ydinsodan pelko on ollut syy sille, että sotilaallisen puuttumisen sijasta länsimaat ovat pidättäytyneet sotilaallisista keinoista ja ovat käyneet taloudellista salamasotaa Venäjää vastaan. Lännen kädet ovat varsin sidotut ja Venäjä on toiminut Ukrainassa kursailemattomasti ilman pelkoa sotilaallisesta väliintulosta.
– Venäjä on ollut valmis aika rajuihinkin kauheuksiin, Juha Vuori sanoo.
Kaksi mahdollista ratkaisua sodalle
Tällä hetkellä näytetään olevan pysähtyneessä tilanteessa, jossa muu maailma katsoo vierestä suuremman maan hyökätessä pienempäänsä vastaan. Rauhan aikaan saaminen Ukrainassa jää länsimaiden avusta huolimatta viime kädessä Ukrainan ja Venäjän ratkaistavaksi. Vain Ukraina ja Venäjä voivat solmia rauhan.
– Nato-maat ovat sanoneet, että ne eivät määritä rauhan ehtoja, Vuori sanoo.
Mahdollisuudet sodan ratkaisulle eivät tule Ukrainan ja Venäjän ulkopuolelta. Vuori näkee vain kaksi mahdollista ratkaisua sodalle:
– Joko Venäjä saa haltuunsa Ukrainalta separatisti-alueet ja sanoo, että niitä se alun perin tavoittelikin tai sitten Ukraina lyö Venäjän joukot.