Presidentti Vladimir Putinin ilmoitus osittaisesta liikekannallepanosta kertoo professori Sergei Radtšenkon mukaan Venäjän johdon epätoivosta ja hiipuvasta todellisuudentajusta. Hän sanoo yhä useamman venäläisen alkaneen pohtia, kuinka kauan Putin voi vielä sinnitellä vallankahvassa ja jatkaa barbaarista hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan.
– Joukko kunnanvaltuutettuja, jotka rohkeasti vaativat Putinin eroa, ilmaisi sen, mitä monet Venäjän poliittisen eliitin jäsenet yksityisesti puntaroivat. Jonkun Kremlin hämärissä saleissa voisi arvella toteavan, että Putinin on väistyttävä, yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston kansainvälisen politiikan professorina toimiva Radtšenko sanoo Foreign Affairs -lehdessä.
Käytännössä Putinin syrjäyttäminen on kuitenkin vaikeaa, eikä Moskovassa tiettävästi ole tapahtunut yhtään vallankaappausyritystä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
– Venäjän entisen presidentin Boris Jeltsinin ja korkeimman neuvoston välinen yhteenotto vuonna 1993 päättyi vasta venäläisten panssarivaunujen tulitettua parlamenttirakennusta. Edes sitä ei voida pitää vallankaappaushankkeena, vaan kyse oli hyvin julkisesta toimeenpanovallan ja lainsäätäjien välisestä pattitilanteesta, Radtšenko toteaa.
Pesäero Vladimir Putiniin
Potentiaalisista vallankaappaajista ei Sergei Radtšenkon mukaan nyky-Venäjällä ole pulaa.
– Presidentin mielistelijät, kriisijohtajat ja mahdolliset seuraajat ovat värikäs joukko. Heidät on valittu tehtäviinsä, koska he ovat ehdottoman lojaaleja Putinille, mutta erittäin petollisessa ympäristössä lojaalisuus on suhteellinen käsite, Radtšenko sanoo.
– Kukaan heistä ei voi täysin luottaa Putiniin, eikä keillään heistä ole varaa luottaa toisiinsa. Jos he nousisivat huipulle vallankaappauksen kautta, he todennäköisesti haluaisivat tehdä merkittävää pesäeroa edeltäjäänsä, mukaan lukien – ja ehkä etenkin – hänen epäonnistumiseensa Ukrainassa. Vaikka he nousisivat valtaan Putinin kuoltua, he saattavat ottaa uuden suunnan, joka johtaa pois imperialismista, hän toteaa.
Kremlin sisäisen kamppailun käänteitä on hänen mukaansa vaikea seurata. Poliittiset liittosuhteet vallan huipulla muuttuvat yleensä hyvin nopeasti, eikä juonittelu aina johda mihinkään.
– Putin on todennäköisesti päättänyt pysytellä virassaan. Kun hänen korruptoituneen ja häpeällisen valtakautensa 23. vuosipäivä lähestyy ja hän täyttää pian 70 vuotta, on lähes varmaa, että hänen mahdolliset seuraajansa tarkkailevat jo toinen toisiaan ja miettivät mahdollisia vallansiirron skenaarioita, Radtšenko arvioi.
– Tutkijat eivät tietenkään tiedä, horjuttavatko tappiot Ukrainassa Putinin valta-asemaa. Hänen seuraajansa saattaa lopulta jatkaa sotaa myötäilläkseen Venäjän äärinationalisteja tai vain omaa passiivisuuttaan. Jos Putin kuitenkin väistyisi, muun maailman pitäisi käyttää hyväkseen tilaisuus käynnistää uudelleen neuvottelut Venäjän vetäytymisestä Ukrainasta.
Venäjä saattaa Radtšenkon mukaan hyvinkin säilyä itsevaltaisena myös Putinin jälkeen, mutta holtitonta seikkailupolitiikkaa omien rajojensa ulkopuolella sen ei tarvitsisi enää jatkaa.