Ukrainan sota on löysännyt Venäjän otetta sen lähialueen maista ja liittolaisista, tilannetta kuvaa The Wall Street Journal.
– Venäjän pelko on lisääntynyt sodan myötä, toteaa Harvardin yliopiston Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Nargis Kassenova.
Hänen mukaansa Kremlin vaikutusvalta heikkenee.
Kazakstanilaistutkija sanoo, että Venäjä on rikkonut maiden rajojen tunnustamisen periaatteen, joka on herättänyt huolta Venäjän liittolaisiksi luokitelluissa maissa.
Kremlille aiemmin lojaalit maat etsivät nyt turvaa syventämällä suhteita Kiinaan ja länteen. Kazakstanin, Uzbekistanin, Tadzikistanin, Kirgisian ja Turkmenistanin valtionpäämiehet pitivät syyskuussa New Yorkissa huippukokouksen Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa. Toukokuussa viisikko tapasi Kiinan johtaja Xi Jinpingin.
Yksikään entisistä neuvostovaltioista ei ole myöskään virallisesti tunnustanut Ukrainan alueiden liittämistä Venäjään.
Poliittinen suunnanmuutos on ollut selvä esimerkiksi Moldovassa, joka on tehnyt pesäeroa Kremliin. Maa on myös lopettanut kaasun ostamisen Venäjältä, kieltänyt venäläismielisen puolueen ja venäläisten tv-kanavien uutisten lähetykset.
– Suhde Venäjään muuttui dramaattisesti, kun hyökkäys Ukrainaan alkoi, kertoo moldovalainen kansanedustaja Radu Marian.
– Venäjä on nyt paljon heikompi, koska he ovat menettäneet pääaseensa eli energia-aseensa. He eivät voi enää kiristää meitä kaasulla, koska ensimmäistä kertaa itsenäisyyden jälkeen emme käytä venäläistä kaasua, hän lisää.
Suhtautuminen Venäjään on muuttunut myös Armeniassa, jossa petyttiin Venäjän kyvyttömyyteen puuttua tilanteeseen, kun Azerbaidžan valtasi Vuoristo-Karabahin alueen.
Armenian pääministeri Nikol Pashinjan kuvaili WSJ:n haastattelussa, että Venäjä epäonnistuminen velvollisuuksiensa täyttämisessä oli ”pettymys Armenian hallituksella ja Armenian kansalle”. Samalla hän kyseenalaisti Venäjän joukkojen jäämisen Armenian alueella ja maansa kuulumisen Venäjän johtamaan kollektiiviseen turvallisuusjärjestö CSTO:hon.
Myös Kirgisiassa epäilykset Venäjää kohtaan ovat kasvaneet.
– Ihmiset ovat alkaneet ymmärtää mihin Venäjä pystyy, kun he ovat nähneet sen, mitä se tekee heille niin lähellä olevalle kansalle, Kirgisian entinen Washingtonin-suurlähettiläs viittaa Ukrainaan.
– Mutta ratkaisua ei ole olemassa. Emme voi paeta kauas Venäjästä.
