Ukrainalle annettava aseapu maksaa tutkija Jan Kallbergin mukaan olennaisesti vähemmän kuin se, mitä Venäjän voitosta seuraisi.
Yhdysvallat on ollut Ukrainan keskeisin tukija maan puolustustaistelussa laajentumishaluista Venäjää vastaan. Jos USA lopettaisi tukensa, kuten jotkut ovat ehdottaneet, kustannukset ylittäisivät hänen mukaansa monin verroin sen noin 76 miljardin dollarin summan, jonka presidentti Joe Bidenin hallinto Ukrainalle viime vuonna osoitti.
Yhdysvaltain asevoimien sotilasakatemian apulaisprofessorina toimiva tohtori Kallberg katsoo Vladimir Putinin valjastaneen Venäjän imperialististen haaveidensa toteuttamiseen väkivaltaisin keinoin. Neuvotteluihin Putinilla ei ainakaan nykytilanteessa ole haluja.
Putin ei ole Kallbergin mukaan pyrkimystensä kanssa suinkaan yksin – toisin kuin moni lännessä haluaisi uskoa.
– Venäläisistä suurin osa tukee sotaa ja pitää sitä oikeutettuna. Vaikka Putin jäisi bussin alle, hänen seuraajansa korkeimpana johtajana edustaisi siis samaa geopoliittista näkemystä, Kallberg sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Nyky-Venäjä muistuttaa hänen mukaansa kommunistidiktaattori Josif Stalinin loppuaikojen Neuvostoliittoa.
– Putinin johtamasta Venäjästä on tullut yhden johtajan valtio, jossa mitään rajoitteita ei ole. Hallintoa vastustava oppositio on joko kuollut, vankilassa tai maanpaossa. Kotimainen vastarinta on nujerrettu ja rauhoitettu murhaamalla, muulla väkivallalla ja julmilla passituksilla ankeille rangaistusleireille, hän toteaa.
Tähtäimessä Viro, Latvia ja Liettua
Putin tavoittelee Kallbergin mukaan avoimesti paitsi Ukrainaa, myös Natoon kuuluvia Viroa, Latviaa ja Liettuaa, joita ex-presidentti Dmitri Medvedev on luonnehtinut Venäjän provinsseiksi.
– Se, että Baltian maat kuuluvat Natoon, kasvattaa riskiä. Ne ovat olleet Venäjän tähtäimessä aiemmin, ja ne ovat sitä nytkin. Jos Ukrainan sota kallistuu Venäjän eduksi, sen pidätteleminen hyökkäämästä näihin maihin vaatii Natolta hyvin laajamittaista sitoutumista, Kallberg sanoo.
– Tosiasiassa sotaa Baltiasta käydään Ukrainassa juuri nyt, ja ukrainalaiset ovat sen sijaiskärsijöitä. Baltian maiden johtajat ymmärtävät tämän erittäin hyvin. Maat ovat jatkuvasti olleet niiden viiden Nato-liittolaisen joukossa, jotka ovat antaneet Ukrainalle eniten apua suhteessa bruttokansantuotteeseen. He tietävät, mitä tapahtuu, jos Kiova joutuisi antautumaan, hän toteaa.
Ukrainan jättäminen oman onnensa nojaan voisi hänen mukaansa johtaa uuteen kylmään sotaan, joka maksaisi 10–15 kertaa enemmän kuin aseavun jatkaminen, ja saattaisi laukaista hyökkäyksen Baltiaan, mikä merkitsisi suoraa sotilaallista yhteenottoa Venäjän ja Naton välillä.
– Venäjän aggressio ei ole väistymässä. Vastataan siihen nyt kohtuullisin kustannuksin tai maksetaan myöhemmin monin verroin enemmän. Tämä on meidän valintamme.