– Suhteemme Venäjään on tärkeä. Meidän on ymmärrettävä itänaapurimme moniulotteisuus, sen asema suurvaltana ja samalla kehitettävä kahdenvälisiä suhteita, totesi kansanedustaja Jussi Niinistö (ps.) perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa ajankohtaiskeskustelussa Suomen ja Venäjän suhteista.
Niinistö katsoo, että Ukrainan kriisin myötä Venäjästä on kuluneen runsaan vuoden aikana puhuttu lähinnä turvallisuusnäkökulmasta.
– Kriisi on johtanut lännen ja Venäjän uuteen vastakkainasetteluun, ja sen aiheuttama jännite heijastuu myös Suomen lähialueelle, vaikka meihin ei suoranaista sotilaallista uhkaa kohdistukaan.
Tutkimusten mukaan turvattomuuden tunne on Suomessa lisääntynyt. Kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että Venäjän kehitys aiheuttaa huolta. Yli puolet haluaa korottaa puolustusmäärärahoja.
– Tämä on oikea johtopäätös: meidän ei pidä pelästyä, vaan terästyä.
Niinistön mukaan Ukrainan kriisin myötä Suomessa on herätty siihen, että Eurooppa ei automaattisesti ole rauhan tyyssija.
– Tilanteet voivat muuttua nopeastikin. Omasta puolustuksesta täytyy pitää huolta tai muuten heräämme kasakan nauruun – tai kuten tasavallan presidenttikin on todennut: ”kasakka ottaa sen mikä on huonosti kiinni.”
Niinistö korostaa muutoksiin varautumista, vaikka maahamme ei kohdistukaan välitöntä sotilaallista uhkaa.
– Tällä vaalikaudella suunta on ollut harmillisesti päinvastainen: ennestäänkin niukasta puolustusbudjetista leikattiin kymmenys pois. Lisäksi puolustuskykyä rapautettiin liittymällä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Perussuomalaiset tekee työtä sen puolesta, että tulevalla vaalikaudella suunta kääntyy.
Venäjän vallattua Krimin Euroopan unioni asetti Venäjään kohdistuvia pakotteita. Nuo pakotteet ovat herättäneet Suomessa keskustelua.
– Pakotteet sattuvat erityisen kipeästi meihin ja Baltian maihin – maantieteellisen sijaintimme ja Venäjän-kaupan verraten suuren osuuden vuoksi. Kun talous yskii tarpeeksi jo muutenkin, eivät pakotteet missään nimessä olleet Suomen kannalta toivottavia. Päinvastoin.
– Pakotteet eivät ole millään tavoin tavoiteltuja, mutta tässä tilanteessa niihin on ollut pakko mennä.
Pakotteilla on kuitenkin negatiivisia vaikutuksia.
– Se on se hinta, jonka joudumme maksamaan siitä, että puolustamme arvojamme, kuten jokaisen itsenäisen valtion oikeutta alueelliseen koskemattomuuteen. Pakotteiden negatiivisiin vaikutuksiin olemme saaneet EU:lta taloudellista kompensaatiota – emme kuitenkaan riittävästi.
