Valtiotieteen tohtori ja kirjailija Jukka Tarkka sanoo Kremlin osanneen tulkita yllättävän huonosti Suomen polkua Naton jäseneksi viime vuosikymmenten aikana.
Tarkka pitää tapahtumaketjun ensimmäisenä lenkkinä presidentti Mauno Koiviston Pax-tulkintaa vuodelta 1990.
– Se siivosi historian roskakoriin Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimuksen Suomen suvereniteettia loukkaavat artiklat. Presidentti Mihail Gorbatshov ei reagoinut, kun Kreml sai etukäteen tiedon siitä. Neuvostoliiton ulkoministeriössä sentään tajuttiin aikaviiveen jälkeen, mitä oli tapahtumassa. Siellä hallitsivat Moskovan viimeiset brezneviläiset, ja he vaativat Suomea perumaan Pax-tulkinnan, Jukka Tarkka kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Suomen kieltäytymistä alleviivattiin virallisella nootilla, jossa kerrottiin maan pitävän yllä ”tarpeen vaatimaa puolustuskykyä”. Jukka Tarkan mukaan nämä olivat Suomen sodan jälkeisen puolustushistorian tärkeimmät sanat.
Suomi otti seuraavaksi etäisyyttä itänaapuriinsa liittymällä Euroopan talousalueeseen, sitten Euroopan yhteisöön, josta tuli myöhemmin Euroopan unioni.
– Se oli Suomen identiteetin ja kansallisen psyyken iso murros. Kremlissä sitä seurattiin katseella, mutta ymmärtämättä, mitä se oikein tarkoitti, Jukka Tarkka sanoo.
Kreml joutui sopeutumaan uuteen tilanteeseen
Pax-tulkinnan on katsottu luoneen uusia toimintavapauksia, joiden turvin Suomi modernisoi ilmavoimien, maavoimien ja rannikkopuolustuksen ase-, johto- ja taistelujärjestelmät yhteensopiviksi Naton kanssa.
Baltian puolustuksesta vastuussa olleen Naton kannalta alkoi olla yhä tärkeämpää saada Ruotsi ja Suomi jäseneksi vahvistamaan sen puolustuskykyä.
– Ilmeisesti Venäjällä oivallettiin tämän kaiken merkitys vasta 2010-luvulla, kun presidentti Vladimir Putin oli rakentamassa uutta imperiumia lähiulkomaihinsa ja Suomi alkoi aseistaa ilmavoimiaan satoja kilometrejä kantavilla rynnäkköohjuksilla. Suomi oli integroitunut täysin sekä lännen talouteen että sen puolustusjärjestelmiin. Kreml joutui sopeutumaan siihen, että juna meni jo, Jukka Tarkka toteaa.
Hän arvioi, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole raju harppaus uuteen vaan pitkän linjan kehityksen johdonmukainen tulos.
– Sepä vasta olisikin ollut iso yllätys, jos Suomi olisi jättäytynyt sotilaallisella liittoutumattomuudella taituroivaksi Euroopan kummajaiseksi, Jukka Tarkka sanoo.
