Kun Ruotsi ja Suomi ilmoittivat aikeestaan liittyä Natoon viime toukokuussa, monet pitivät sitä pistona Venäjälle ja todisteena ajattelun muutoksesta. Historiallisesti molemmat maat olivat sitoutuneet liittoutumattomuuteen Naton kanssa välttääkseen Moskovan provosoimisen, mutta Ukrainan hyökkäys muutti tilanteen, toteaa CNN.
Molemmat maat – kuten suurin osa Nato-liittolaisia – haluaisivat, että ne hyväksytään virallisesti puolustusliittoon Naton huippukokouksessa 11. heinäkuuta. Tämän toteutumiselle on kuitenkin merkittävä este, sillä Turkki ei ole vielä antanut virallista siunaus asialle.
Unkari ei ole myöskään ratifioinut vielä maiden liittymistä, mikä tummentaa vesiä entisestään.
Virallisesti Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vastustaa Ruotsin ja Suomen jäsenyyttä turvallisuussyistä ja väittää, että molemmat maat suojelevat kielletyn Kurdistanin työväenpuolue PKK:n militantteja PKK on nimetty terroristiryhmäksi Turkissa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Tohtori Gönül Tol Lähi-idän instituutin Turkki-ohjelmasta uskoo, että on muita syitä, miksi Erdoğan ei halua järkyttää Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.
– Venäjä on ollut Turkille taloudellisesti elinehto sen jälkeen, kun muut valtiot asettivat sille pakotteita toiminnastaan Syyriassa, sotilaallisesta yhteistyöstään Venäjän kanssa ja muusta vihamielisestä toiminnasta, Tol selittää.
Hänen mukaansa ilman Venäjän rahaa Erdoğan ei olisi pystynyt nostamaan palkkoja tai antamaan taloudellista tukea opiskelijoille.
– Hän lupaa nyt massiivista jälleenrakennusta maanjäristyksen jälkeen. Venäjä on siis edelleen houkutteleva kumppani Erdoğanille, Tol sanoo.
Toiaalla Naton diplomaatit ovat erimielisiä siitä, uskovatko he Turkin perääntyvän ennen heinäkuun huippukokousta.
Keskeisessä osassa on Turkin tämänvuotiset vaalit, joita pidetään suurimpana poliittisena uhkana Erdoğanille vuosiin.
– Hänen luomansa kuva vahvasta miehestä, joka saa aikaan tuloksia turkkilaisille, on murtunut. Turkissa on tällä hetkellä paljon länsi- ja kurdivastaisia tunteita. Tämä on hyvä aihe hänelle paukuttaa rumpuaan, ja dramaattinen U-käännös (hyväksyä Suomi ja Ruotsi) vain saisi hänet näyttämään heikommalta, Tol analysoi.
Suurempi joukko CNN:n kanssa puhuneita Nato-virkamiehiä on pessimistejä. He ajattelevat, että mahdollisuudet Erdoğanin mielenmuutokseen ennen heinäkuun 11. päivää ovat yhtä suuret kuin nolla, ja he ajattelevat jo tuota huippukokousta pidemmälle.
– Pidän yhä todennäköisempänä, että Suomi eroaa Ruotsista ja hakee jäsenyyttä yksin, eräs Nato-diplomaatti sanoi CNN:lle.
Jotkut Naton jäsenet näkevät edelleen todellisen mahdollisuuden, että molempien maiden jäsenyys estyy ja pohtivat, kuinka Nato voisi parhaiten käsitellä tällaisen skenaarion.
Useat Naton virkamiehet ja diplomaatit kertoivat CNN:lle, että vaarana tässä on Turkki, joka ruokkii Kremlin tarinaa lännen ja Naton jakautumisesta. Liiton tehtävänä on tuolloin tehdä selväksi, että vaikka Suomi ja Ruotsi eivät olekaan jäseniä, ne ovat nyt käytännössä käsikynkässä Naton kanssa. Ne eivät ehkä ole jäseniä, mutta ne ovat niin läheisiä kumppaneita kuin mahdollista, eivätkä maat ole enää puolueettomia.
