Lapsiavioliitot koskettavat maailmassa joka viidettä nuorta naista, muistuttaa eduskunnan tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmä kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta. Lapsiavioliittoja esiintyy ympäri maailmaa ja kaikissa uskonnoissa: yli puolet maailman maista sallii edelleen lapsiavioliitot lainsäädännössään.
– On olennaista vaikuttaa lainsäädäntöön alle 18-vuotiaiden avioliittojen kieltämiseksi. Hyvä uutinen on, että viimeisimmäksi valtioista lapsiavioliitot kielsivät lailla Sierra Leone ja Kolumbia vuonna 2024 ja Bolivia vuonna 2025, iloitsee ryhmän puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) tiedotteessa.
– Lapsiavioliittoja solmitaan kuitenkin paljon myös maissa, joissa lainsäädäntö kieltää alle 18-vuotiaiden naimisiinmenon. Pelkkä lainsäädännön uudistaminen ei siis riitä, vaan tarvitaan asennemuutosta ja lakien valvontaa, vaatii ryhmän varapuheenjohtaja Pinja Perholehto (ps.).
Lapsiavioliitot ovat edelleen yksi suurimmista uhista tytöille ympäri maailmaa: avioliitto pakottaa lapsen liian aikaisin aikuisen rooliin, katkaisee koulutien, lisää merkittävästi lähisuhdeväkivallan riskiä ja johtaa usein liian varhaiseen, ei-toivottuun raskauteen.
– Huolestuttavinta on, että syvenevät humanitaariset kriisit, tasa-arvoa vastustavat liikkeet ja historiallisen suuret kehitysyhteistyöleikkaukset johtavat lapsiavioliittojen määrän kasvuun, vaikka suunnan pitäisi olla toinen, toteaa ryhmän varapuheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk.).
Lapsiavioliitto on yleensä myös pakkoavioliitto. Suomessa pakkoavioliittojen tunnistamista rikoslaissa on selkeytetty vuonna 2024. Uudistuksen myötä pakkoavioliitto voidaan tuomita ihmiskauppana. Uudistuksesta jäi kuitenkin puuttumaan pakkoavioliittojen kriminalisointi omana rikoslain pykälänä, mikä antaisi avioliittoon pakottamiselle aseman yhtenä naisiin kohdistuvan väkivallan muotona.
– Myös Suomessa elää tyttöjä ja nuoria naisia, joilla on riski joutua pakotettuna avioliittoon. Fyysisen ja seksuaalisen väkivallan lisäksi pakkoaviolittojen kohdalla on tärkeää tunnistaa ja ehkäistä myös vähemmän tunnettuja väkivallan muotoja, kuten taloudellista väkivaltaa ja vainoa. Lisäksi viime vuonna tehdyn lainsäädäntömuutoksen toimivuutta ja vaikutuksia on seurattava tarkoin, päättää ryhmän puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen.
Eduskunnan tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmä edistää poliittisia päätöksiä, jotka parantavat globaalisti tyttöjen oikeuksia ja tuo tyttöjen asemaa esille julkisessa keskustelussa. Jäseninä on eri puolueiden kansanedustajia. Asiantuntijasihteerinä toimii lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi.
