Noin 20 prosenttia suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä on tuomittu rangaistukseen tuomioistuimessa.
Oulun yliopiston tutkimuksen aineiston muodostavat suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuosina 2000–2019 toimineet 2 201 suomalaista toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä ja hallituksen puheenjohtajaa, joiden joukosta on tunnistettu rikostuomion saaneet henkilöt.
Tuomioissa on huomioitu johtohenkilöiden täysi-ikäisinä ensimmäisissä oikeusasteissa saamat rikostuomiot vuodesta 1977 alkaen ennen johtohenkilöuran päättymistä. Tuomioiden lukumäärät on jaoteltu rikosten, henkilön sukupuolen ja yhtiön koon mukaan.
Yritysten johtohenkilöt syyllistyvät useimmiten liikennerikoksiin, kuten rattijuopumukseen tai liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Aineistossa on myös johtohenkilöiden tekemiä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia ja seksuaalirikoksia.
Johtohenkilön keskimääräinen ikä tuomiohetkellä on noin 39 vuotta, joka on verrattain korkea, tutkimuksessa todetaan.
Tuomitut ovat olleet rikoksentekohetkellä työurallaan jo pitkälle edenneitä henkilöitä, eivät nuoria aikuisia, joiden rikoksia selittäisi esimerkiksi harkintakyvyn ja elämänkokemuksen puute. Tutkijat myös havaitsivat, että rikostaustan omaavat johtohenkilöt työskentelevät pidempään pörssiyhtiöissä kuin ei-tuomitut.
Kaikista rikostuomioista 8,8 prosenttia on vankeusrangaistuksia ja 91,2 prosenttia sakkorangaistuksia. Aineiston toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä 15,1 prosenttia on naisia, kun rangaistukseen tuomituista toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä naisia on 5,1 prosenttia.
Tutkijat katsovat tämän ja aiemman tutkimuksen perusteella, että rikokseen syyllistyneillä henkilöillä on muuta väestöä suurempi riskinottohalu, ja että johtohenkilön rikostausta voi lisätä paitsi yhtiön taloudellisia riskejä myös väärinkäytöksiä yhtiön toiminnassa.
Tutkimuksen johtajan professori Juha-Pekka Kallungin mukaan rikostausta on yhteydessä epärationaaliseen taloudelliseen riskinottoon ja mahdollisesti myös lisää väärinkäytösten riskiä yritystoiminnassa.
– Eettistä yrityskulttuuria ja kestävän liiketoiminnan arvoja on vaikea toteuttaa, mikäli yrityksen ylin johto ei omalla käytöksellään tue näitä tavoitteita. Koska rikostausta ja epätarkoituksenmukainen riskinotto tutkitusti korreloivat toistensa kanssa, rikostaustalla voi olla merkitystä myös yhtiön eettisen yrityskulttuurin ja kestävän liiketoiminnan tavoitteiden näkökulmasta, Kallunki sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa aiempien liiketaloustieteellisten, erityisesti ruotsalaisella aineistolla tehtyjen tutkimusten mukaan rikostaustan omaavat johtohenkilöt ovat valmiit ottamaan yhtiön toiminnassa epätarkoituksenmukaisia riskejä.
Niin ikään rikostaustan on osoitettu vähentävän kirjanpidon varovaisuuden periaatteen noudattamista ja lisäävän epäonnistuneista yrityskaupoista syntyvää liikearvon alaskirjaamista.
Tutkimuksen mukaan toimitusjohtajan rikostuomioiden on myös havaittu lisäävän sekä hänen henkilökohtaista että hänen johtamansa yhtiön aggressiivista, henkilötasolla jopa laitonta verosuunnittelua.
Aiemman kriminologisen tutkimuksen perusteella toisaalta tiedetään, että yhtiöissä tapahtuvia väärinkäytöksiä selittää muiden seikkojen ohessa tekijän kontrollihakuisuus ja tähän liittyvä kohonnut riskinottohalu kontrollintunteen ja pystyvyysuskomuksen säilyttämiseksi.
Pörssiyhtiöiden johtotehtäviin pyrkivien henkilöiden rikostaustaa ei selvitetä tai rikostaustan ei rekrytointivaiheessa katsota vaikuttavan johtohenkilön kykyyn hoitaa tehtäviään.
Oulun yliopiston tutkijat suosittavatkin, että pörssiyhtiön johtotehtäviin valittavan rikostausta selvitettäisiin ainakin yhtiön sisäisesti ennen nimitystä. Taustan selvittäminen on perusteltua paitsi mahdollisten oikeudellisten vastuuriskien myös eettisen ja kestävän liiketoiminnan tavoitteiden näkökulmasta.
