Tuoreesta Keskuskauppakamarin tekemästä kauppakamarikyselystä selviää, että 28 prosenttia vastanneista yrityksistä kuvailee toimialansa tunnelmia pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi, 27 prosenttia optimistiseksi tai erittäin optimistiseksi ja 45 prosenttia normaaleiksi. Pessimistisesti ja optimistisesti suhtautuvat jakaantuvat kahteen varsin samankokoiseen ryhmään.
Kauppakamarien jäsenyrityksille suunnattu suhdannekysely tehtiin 6.-8. kesäkuuta 2022 ja siihen vastasi 1998 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea.
Pessimistisimmät näkymät ovat rakennusalalla, jossa lähes 40 prosenttia vastaajista pitää toimialan tunnelmaa pessimistisenä tai erittäin pessimistiseksi. Samoin kaupan alalla tunnelma on negatiivinen. Palvelualojen näkymät taas ovat huomattavasti paremmat koronarajoitusten päätyttyä.
– Rakennusluvat kääntyivät laskuun jo viime vuonna, eli rakentamisen tahdin hiipuminen oli odotettavissa jo ennen sodan alkua. Rakennuskustannusten nousu vaivasi toimialaa jo viime vuonna, mutta tänä vuonna tilanne on pahentunut. Vallitsevat tunnelmat ovatkin rakentamisen toimialla varsin synkeät, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kyselyn mukaan 84 prosenttia vastaajayrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan tai pysyvän nykyisenkaltaisena seuraavan puolen vuoden aikana. Vain 16 prosenttia ennakoi liikevaihdon laskua. Yritysten odotukset tilausten suhteen ovat edelleen varsin hyvät ja vain 18 prosenttia arvelee tilauskantansa supistuvan seuraavan puolen vuoden aikana.
– Myös odotukset viennin ja työllisyyden kehityksestä ovat yhä varsin pirteitä. Tulokset eivät takaa varmuudella mitään, mutta selvää on, etteivät ne tue tulkintaa ainakaan isomman taantuman alkamisesta toistaiseksi, sanoo Appelqvist.
Venäjän Ukrainassa aloittaman täysimittaisen sodan vaikutus on suurin investointisuunnitelmiin, mutta silti 63 prosenttia vastaajayrityksistä ei arvioi sodan vaikuttavan investointeihin. Kauppakamarikyselyn mukaan vain 5 prosenttia yrityksistä arvioi Venäjän sodan lisänneen yrityksen suunnittelemia investointeja jonkin verran tai merkittävästi, kun taas 29 prosenttia yrityksistä arvioi sodan vähentäneen investointeja.
Noin puolet yrityksistä arvelee investointien pysyvän tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna. Toinen puolisko jakaantuu melko tasaisesti, mutta reilu neljännes eli 26,3 prosenttia vastaajista arvioi investointien jääväen viime vuotta vähäisemmiksi.
– Sodan kielteinen vaikutus investointeihin on erittäin tuntuva, vaikka valtaosalle yrityksiä sota ei toki ole tuonut ainakaan toistaiseksi muutoksia suunniteltuihin investointeihin. Investointisuunnitelmat ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa yrityksen kokoon. Mitä suurempi yritys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä investointien ennakoidaan kasvavan tänä vuonna. Erityisesti teollisuuden toimialoilla investointien kasvuun löytyy yhä melko hyvin luottoa, sanoo Appelqvist.
Kolmannes eli 33 prosenttia yrityksistä ilmoittaa kannattavuutensa heikkenevän tänä vuonna viime vuoteen verrattuna ja jopa yli 72 prosenttia ennakoi myyntihintojen nostoa seuraavan 4 kuukauden aikana. Tilanne on vaikea monille yrityksille, jotka kamppailevat voimakkaasti nousevien tuotantokustannusten kanssa. Mahdollisuuksien mukaan yritykset pyrkivät silti siirtämään tuotantokustannusten nousua eteenpäin.
– Loppuvuodelle voidaan siis ennakoida yritysten jakaantumista voittajiin ja häviäjiin sen mukaan, miten suuren osan tuotantokustannusten noususta ne pystyvät siirtämään eteenpäin. Vaikka myyntihinnat monessa tapauksessa tulevat nousemaan, on silti ilmeistä, ettei raaka-aineiden ja energian hintojen nousu synnytä yrityksiin ylimääräistä palkannostovaraa. Siksi palkansaajien ostovoiman supistuminen tänä vuonna on väistämätöntä, sanoo Appelqvist.
