Kotimaisessa talouspoliittisessa keskustelussa on hyvin vähän puhetta siitä, mistä on puutetta. Suomen talous on kärsinyt kasvun puutteesta sitten finanssikriisin.
– Sopeutustoimien ohella tarvitsemme selkeän kasvusuunnitelman. Kasvutoimien pitää olla sellaisia, että ne eivät juurikaan lisäisi valtion menoja, sanoo taloustieteilijä Juha Tervala Verkkouutisille.
– Kasvutoimien pitää olla sellaisia, että jos niihin tarvitaan rahoitusta, niin säästöt otetaan pois budjetista jostain toisesta menosta.
Sopeuttaminen ja säästäminen ovat sen sijaan paljon esillä. Ne ovat nytkin esillä, kun istuvalla hallituksella on edessään kehysriihineuvottelut. Kehysriihineuvottelut tullaan käymään kiperässä tilanteessa.
– Uusi velkajarrulaki ei rajoita päätöksentekoa kuin vasta vuodesta 2027 alkaen, mutta koska Suomi on Euroopan unionin tarkkailuluokalla, niin unionin taloussäännöt sitovat jo nykyisen hallituksen päätöksentekoa.
Istuva hallitus on tehnyt tällä kaudella merkittäviä sopeutustoimia. Samaan aikaan kuitenkin puolustusmenot ovat kasvaneet ja Suomen talouskasvu on ollut aiempaakin kituliaampaa.
Tervala viittaa valtionvarainministeriön kansliapäällikköön Juha Majasen lausuntoon. Majanen sanoi keskiviikkona, että kehysriihessä pitää sopia 400 miljoonan euron sopeutuksista.
– Se ei ole kokonaisuutena kovin suurin summa, mutta samaan aikaan esimerkiksi droonien havaitsemiseen tarvitaan panostuksia. Uudet menoreiät tarkoittavat sitä, että menoja on priorisoitava, ja säästötarve tulee olemaan enemmän kuin 400 miljoonaa euroa.
Mistä voi leikata?
Leikkauslistalta voisi ja Tervalan mukaan pitäisi löytyä ainakin järjestöavustusten leikkauksia, yritystukien uudelleen arviointia ja sosiaalimenojen arviointia.
– Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ovat niistä avoimesti jo puhuneet. STEA-rahoituksessa on paljon potentiaalia, joista voi leikata. Niiden vaikuttavuus ei aina ole kovin vaikuttavaa, ja osa avustuksista on sellaisia, jotka ihmiset voisivat itse rahoittaa, Tervala sanoo.
Järjestöavustuksia ja Tervalan listan toista kohtaa yritystukia yhdistää se, että tukia on niin paljon, että oikeastaan ei tiedetä, mitä kaikkea ne nielevät sisäänsä.
Yritystuet ovat poliittisen puheen kestosuosikki. Niistä leikkaaminen on vaikeaa. Kuvaavaa on, että Mauri Pekkarisen (kesk.) vetämä parlamentaarisen työryhmän tulos jäi “aika lähelle nollaa” vuonna 2018. Kahdeksassa vuodessa asian suhteen ei ole juhlapuheista huolimatta edistytty.
– Yritystuet ovat poliittisesti arka aihe, mutta siellä on paljon potentiaalia, josta voisi leikata.
Tervala yhtyy Talouspolitiikan arviointineuvoston ehdotukseen siitä, että työttömyysjaksot eivät kartuttaisi eläkettä.
– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen olisi yksi mahdollinen leikkauskeino
Mistä kasvua?
Lopuksi se, mistä on ollut puute eli kasvusta. Millä toimilla Suomeen voisi saada kasvua?
– Rakentamisen osalta on harkinnassa korjausrakentamista tukevia toimia, jotka voisivat helpottaa alan heikkoa suhdannetilannetta. Lisäksi nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi voidaan ottaa käyttöön kohdennettuja toimia, mutta tämä tarkoittaa, että säästöjä on haettava yli 400 miljoonan euron
Yllä mainitut toimet ovat toimia, joilla kasvua voidaan vauhdittaa jo ensi viikolla alkavassa kehysriihessä. Kehysriihen ulkopuolelle Tervala kaipaisi keskustelua myös eläkkeistä ja koulutuksesta. Pöydällä pitäisi olla se, miten työuria voitaisiin pidentää.
– Työurien pidentäminen ei ole tämän riihen asia, mutta työeläkeuudistus pitäisi tehdä kokonaisuutena ja pidemmän harkinnan pohjalta. Kun ihmiset olisivat töissä pidempään, niin verotuloja kertyisi enemmän ja toisaalta eläkkeet eivät rasittaisi julkista taloutta, Tervala sanoo.
Nuoret pitäisi saada nopeammin työelämään. Se ehkäisisi nuorten syrjäytymistä ja toisi verotuloja työurien alkuun. Tervalan mukaan pitäisi pyrkiä siihen, että nuoret eivät pitäisi välivuosia.
– Nuorten siirtymistä lukiosta korkeakouluihin pitäisi jouduttaa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi avoimen väylää kehittämällä.