Eduskunta käsittelee talousarvioesitystä, joka on laadittu kriisiolosuhteissa.
– Suomen talous on supistunut voimakkaasti koronapandemian seurauksena, ja valtion menot ovat samalla lisääntyneet, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoi esitellessään budjettimietintöä.
Kuluvana vuonna valtion menot ovat kasvaneet noin 68,7 miljardiin euroon, minkä seurauksena valtiontalouden alijäämä on lisääntynyt noin 19,7 miljardilla eurolla.
Valtion talousarvioesitys ensi vuodelle on noin 65,2 miljardia euroa. Esitys on 11,7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Vuoden 2021 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 138 miljardia euroa, mikä on noin 57 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Talousarvioesityksen pohjana on valtiovarainministeriön ennuste, jonka mukaan Suomen talous supistuu 4,5 prosenttia tänä vuonna ja kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2021.
– Verotuksen kiristyminen kohdistuu pääasiassa valmisteverotukseen, ja tavoitteena on ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään ja terveellisempään suuntaan. Kulutusverotuksen kiristymistä on kompensoitu pieni- ja keskituloisille tuloverotuksen keventämisen kautta, Johannes Koskinen sanoi.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa globaalin koronakriisin vuoksi nopeasti. Talousarvioesityksen mukaan velkasuhde nousee noin 73 prosenttiin vuonna 2021 ja yli 75 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä.
– Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on toteuttanut aktiivista ja vaikuttavaa finanssipolitiikkaa ja katsoo hallituksen tavoin, että myös vuonna 2021 sitä on syytä jatkaa. Erityisen tärkeää on estää yritysten konkurssiaalto ja massatyöttömyys, jotka voisivat alentaa talouden tuotantokapasiteettia pitkäksi aikaa, Koskinen sanoi.
Menokehystä korotettu 500 miljoonalla eurolla
Hallitus palaa vuonna 2021 noudattamaan valtiontalouden menokehystä. Kehystä on kuitenkin korotettu 500 miljoonalla eurolla, joka on varattu kertaluonteisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Lisäksi välittömät terveysturvallisuuden kustannukset, 1,7 miljardia euroa, katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolelta.
– Valiokunta toteaa, että kriisin hoitaminen on edelleen kesken eikä talouden sopeutus ole vielä ajankohtaista, Koskinen sanoi.
Koskisen mukaan matala korkotaso tukee julkisen talouden kykyä huolehtia kasvavasta velasta. Esimerkiksi vuoden 2020 bruttolainanotto on pystytty toteuttamaan käytännössä nollakorolla.
– Valiokunta on seurannut velanhoitoa. Lainanotto on kiinteäkorkoista ja pisimmillään 30 vuotisina obligaatioina hajautettu edullisena pitkälle ajanjaksolle.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus on laatinut vaiheittaisen tiekartan pitkän aikavälin toimista, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen vuosikymmenen loppuun mennessä.
– Kestävyystiekarttaa on kuitenkin vielä tarpeen tarkentaa kevään 2021 kehysriihessä, Koskinen totesi.
Elvyttävät toimet tehokasta työllisyyspolitiikkaa
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen yksi keskeisistä tavoitteista on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Taloutta vahvistavien työllisyystoimien avulla tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Työllisyysasteen arvioidaan olevan 71 prosenttia vuonna 2021.
– Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus tekee edelleen määrätietoista työtä tehokkaiden työllisyyskeinojen löytämiseksi ja käynnistää rakenteellisia uudistuksia, Koskinen sanoi.
Koskien mukaan tällä hetkellä elvyttävät toimet ovat tehokasta työllisyyspolitiikkaa, minkä lisäksi työllisyyden kuntakokeilu ja työvoimapalveluiden uudistaminen antavat hyvän mahdollisuuden torjua työttömyyden pitkittymistä.
Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Talousarvioesityksessä tavoitetta edistetään yhteensä noin 2,1 miljardilla eurolla, joka on lähes samaa tasoa kuin vuonna 2020. Määrärahat kohdistuvat etenkin liikenteen päästöjen vähentämiseen, ympäristön tilan ja luonnon monimuotoisuuden kohentamiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä kiertotalouden edistämiseen.
Hallituksen linjauksen mukaan Veikkaus Oy:n tuoton aleneminen kompensoidaan talousarvioesityksessä täysimääräisesti vuoden 2019 tasoisena.
– Valiokunta on tyytyväinen tähän linjaukseen ja toteaa, että talousarvioesitykseen sisältyy 347 miljoonan euron kompensaatio. Valiokunta pitää tärkeänä, että arpajaislain uudistaminen etenee ja että sitä koskeva esitys annetaan eduskunnalle suunnitellussa aikataulussa kesäkuuhun 2021 mennessä.
Perinteiseen tapaan valtiovarainvaliokunta on myös lisännyt talousarvion menoja 40 miljoonalla eurolla, jotka kohdistetaan pienempiin alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin, kuten liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamisen parantamiseen, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.
