Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti Valkoisen talon tiedotteen mukaan 13. toukokuuta 2024 lain, joka estää matalarikasteisen uraanin tuonnin Venäjältä. Aloite on aiemmin hyväksytty sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.
Turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jake Sullivan selitti, että kiellon tarkoitus on vahvistaa Yhdysvaltojen energiaturvallisuutta ja taloutta eliminoimalla siviiliydinenergian riippuvuus Venäjästä. Hänen mukaansa äskettäin myönnetty 2,72 miljardin dollarin tuki ydinvoimalle tehostaa Yhdysvaltojen rikastuskapasiteettia ja toimii selvänä signaalina teollisuudelle hallinnon sitoutumisesta ydinenergiasektorin pitkän aikavälin kasvuun.
Bidenin allekirjoittama laki astuu voimaan 90 päivän kuluttua. Asiakirjan mukaan maan energiaministeriö voi myöntää tammikuuhun 2028 saakka uraanin tuontilupia Venäjältä, jos muita lähteitä ei ole käytettävissä. Tuontirajoituksen odotetaan pysyvän voimassa vuoteen 2040 saakka.
Venäläisen uraanin osuus Yhdysvalloissa on noin viidennes. Viime vuosina sen hinnaksi on arvioitu noin miljardi dollaria vuodessa. Vuonna 2023 ostot kasvoivat 1,2 miljardiin dollariin, mikä saattoi johtua amerikkalaisyritysten varautumisesta tuontirajoituksiin.
Yhdysvalloissa ydinreaktorit tankataan noin puolentoista kahden vuoden välein. Se tarkoittaa, että useimmilla, jos ei kaikilla voimaloilla on jo polttoainetta muutamaksi vuodeksi. Venäjä vastaa noin 45 prosentista maailman uraaninrikastuksen kapasiteetista ja 36 prosenttia rikastuspalvelujen maailmanmarkkinoista. Ydinenergiamarkkinat kuitenkin eroavat öljymarkkinoista, joissa venäjä pystyi nopeasti ohjaamaan viennin Euroopan sijasta Aasiaan. Uraanille se ei löydä markkinoita korvatakseen viennin Yhdysvaltoihin.
Rosatom ilmoitti, että Yhdysvaltojen uraanin tuontikielto tuhoaa ydinpolttoaineen kierron toiminnan maailmanmarkkinoilla ja että päätös heikentää Yhdysvaltojen energiateollisuuden tilannetta.





