Jatkaako Kreml hyökkäystä? Nämä voivat olla seuraavat kohteet

Tutkija varoittaa Vladimir Putinin voivan hyödyntää hybridisodankäyntiä länttä vastaan.
Venäläissotilaita Moskovan Punaisella torilla. AFP / LEHTIKUVA / NATALIA KOLESNIKOVA
Venäläissotilaita Moskovan Punaisella torilla. AFP / LEHTIKUVA / NATALIA KOLESNIKOVA

Sota Ukrainassa ei ole vielä päättynyt, mutta Venäjän presidentti Vladimir Putinin silmissä kiiltävät jo seuraavat mahdolliset kohteet, arvioi FDD-ajatuspajan tutkija Ivana Stradner Telegraphin kolumnissaan.

Ukrainan kohtalo ratkaiseekin Stradnerin mukaan sen, pystyykö Putin laajentamaan sotaa Ukrainan ulkopuolelle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kreml on ollut pitkään avoin tavoitteestaan heikentää puolustusliitto Natoa. Putinin silmissä Ukrainan sota onkin osa laajempaa konfliktia lännen ja Venäjän välillä. Straedner arvioi, että jos Kiova kaatuisi, olisivat Putinin seuraavina kohteina Baltian ja Balkanin maat sekä Moldova.

Salakavalan tilanteesta tekee se, että uhka ei välttämättä olisi avoin hyökkäys kuten Ukrainassa. Putin voi toteuttaa tavoitteitaan myös hybridisodankäynnin avulla.

Jos Ukrainan miesvoima ja teollisuus olisivat Venäjän käytettävissä, voisi Putin helposti hyödyntää ”pieniä vihreitä miehiä” vallatakseen osia Nato-maista. Tällöin länsi voisi tuudittautua ajatukseen, että kyse on sisäisestä konfliktista, eikä Naton viidettä artiklaa otettaisi käyttöön.

Stradner huomauttaa, että juuri tällaisesta uhasta oli kyse, kun Saksan puolustusministeri varoitti Venäjän pystyvän iskemään uudestaan 5–8 vuoden sisällä. Kyse ei olisi ilmiselvästä panssarien vyörymisestä rajojen yli, vaan jostain paljon hienovaraisemmasta.

Poimintoja videosisällöistämme

Venäjän hybridisota länttä vastaan on Stradnerin arvion mukaan todellisuutta jo nyt.

Asiantuntijoiden mukaan Kreml yrittää värvätä joukkoihinsa erilaisia eurooppalaisia ääriryhmiä. Venäjä on myös vastuussa lukuisista sabotaasioperaatioista Nato-maiden maaperällä. Niin Moldovassa kuin Georgiassakin Venäjä pyrkii levittämään epävakautta.

Venäjän voitto Ukrainassa vaikuttaisi myös indopasifiseen alueeseen. Jos Ukraina hylättäisiin Venäjän armolle, voisi Kiina laskelmoida, ettei Yhdysvallat olisi valmis puolustamaan Taiwania. Se taas voisi johtaa uuteen sotaan Tyynellämerellä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Straednerin mukaan länsi voi voittaa nyt käynnissä olevan konfliktin vain, jos se ymmärtää Venäjän strategiaa. Siihen on kuulunut länsimaiden epävakauttaminen niin, että maiden johtajan ovat lopulta päätyneet tekemään Venäjälle edullisia päätöksiä.

Voitto Ukrainassa vaatisikin länsimailta siis itseluottamusta.

– Lännellä on kyky varmistaa Venäjän tappio. Länsimaat johtavat Venäjää niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti, mutta niiden olisi hyödynnettävä tuo potentiaali. Tämä vaatii kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä tukea Ukrainaa ja antaa sille sellaista aseistusta ja koulutusta, jota sen asevoimat vaativat voittaakseen taistelukentällä, Stradner tiivistää.

Tiistain vastainen yö on ainakin kolmas kerta viimeisen viikon aikana, kun Ukraina on iskenyt drooneilla Laukaansuun satamaan.
Viron puolustusvoimat kertoo, ettei se ampunut yhtään droonia alas.
Ensimmäiset paketit lähetettiin monta viikkoa ennen kuin lähettäjä jäi kiinni.
Mainos