Jarno Limnell: Venäjä voi siirtää sotilaallista painopistettä pohjoiseen

Venäjän armeijan uudelleenjärjestelyt lähellä Suomea vaativat reagointia, kansanedustaja arvioi.
Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui Moskovassa toisen maailmansodan muistotilaisuuteen 22. kesäkuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / PAVEL BEDNYAKOV
Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui Moskovassa toisen maailmansodan muistotilaisuuteen 22. kesäkuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / PAVEL BEDNYAKOV

Kansanedustaja Jarno Limnell (kok) varoittaa Venäjän sotilaallisen toiminnan voimistumisesta Suomen lähialueilla ja korostaa, että Suomen on varauduttava tilanteeseen jo nyt.

Limnell kommentoi asiaa lauantaina julkaisemassaan viestiketjussa sosiaalisessa mediassa. Edustaja viittaa julkaisussaan Ilta-Sanomien artikkeliin, jossa arvioidaan Venäjän voivan tuoda Suomen rajalle kymmeniä tuhansia sotilaita.

Limnellin mukaan Venäjän nykyiset toimet Suomen lähialueilla ovat osa laajempaa strategista valmistautumista.

– Venäjän tuleva sotilaallinen vahvistuminen Suomen lähialueilla ei ole vain kasarmien pystyttämistä. Se on sotilaallisen painopisteen valmistelua pohjoiseen, Limnell kirjoittaa.

Hänen mukaansa Suomen on arvioitava Venäjän toimintaa nimenomaan sotilaallisesta näkökulmasta ja varauduttava valmisteluun pitkällä aikavälillä.

– Ensin palautetaan komentorakenne, sitten rakennetaan varuskunnat, huolto, rautatieyhteydet ja harjoitusalueet. Vasta lopuksi tulee täysi suorituskyky. Juuri siksi tähän vastataan nyt, ei vasta 2030-luvulla.

Limnell korostaa, ettei turvallisuustilannetta tule arvioida pelkästään joukkojen määrän perusteella, vaan huomioitava on koko sotilaallinen järjestelmä.

 – Ratkaisevaa on kokonaisuus: tykistö, ohjukset, droonit, elektroninen sodankäynti, pioneerit, huolto ja kyky keskittää joukkoja nopeasti. Venäjä oppii Ukrainassa myös sen, miten painetta luodaan ennen laukaustakaan – myös Suomen rajan yli.

Ratkaisuksi Limnell nostaa esiin Suomen puolustuskyvyn vahvistamisen ja pelotteen merkityksen.

– Vahva oma puolustus, nopeasti kehitettävä drooni- ja vastadroonitorjunta, pitkän kantaman järjestelmät, reservin harjoittelu, huoltovarmuus ja Naton joukkojen vastaanottokyky. Ei pelkoa, mutta ei myöskään hetkenkään sinisilmäisyyttä.

Alueet sijaitsevat Pohjoismaiden ja Baltian maiden rajojen läheisyydessä.
Margus Tsahknan mukaan Ukrainan kaukoiskut osuvat Kremlin sotakoneiston arkaan kohtaan.
Venäjällä ajatellaan perinteisesti, että valta asuu Moskovassa. Siksi rajoitukset voivat osua nyt kipeään paikkaan.
Mainos