Jarno Limnell: Sisäistä turvallisuutta ei sovi unohtaa

Tuore kansanedustaja muistuttaa, että turvallisuuden rakentaminen on puoluerajat ylittävää yhteistyötä.
Pasilan poliisitalo Helsingissä. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI
Pasilan poliisitalo Helsingissä. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

Kyberturvallisuuden työelämäprofessorin, Kokoomuksen kansanedustajan, sotatieteiden tohtorin ja majuri evp. Jarno Limnéll kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan, että vaikeimmat Nato-kysymykset ovat vielä edessäpäin.

Hänen mukaansa uudella hallituksella on edessään huomattavasti monitahoisia päätöksiä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Suomi on ollut perinteisesti turvallinen maa, mutta maailman muuttuessa meidän on oltava valppaita ja varauduttava kaikkiin mahdollisiin uhkiin, Limnéll sanoo.

Limnéll korostaa, että Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Suomi on pian myös maantieteellisesti osa länttä ensimmäisen kerran sitten vuoden 1809. Yhteiskunnan monimutkaistuminen lisää asiantuntijan mukaan myös sen haavoittuvuutta, korostaen kokonaisturvallisuuden merkitystä.

Ukrainan sodan aikanaan päättyessä Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulee keskittymään enemmän Kiinaan, jolloin eurooppalaisten oma vastuu korostuu. Tämä tulee näkymään esimerkiksi oman ase- ja ammustuotannon pysyvänä laajenemisena.

– Historiallisesti katsoen myös henkinen muutos tulee olemaan valtava, Limnéll toteaa.

– Jatkossa emme mieti pelkästään omaa turvallisuuttamme, vaan koko puolustusliiton etua ja turvallisuutta.

Poimintoja videosisällöistämme

Ulkoisen turvallisuuden lisäksi tuore kansanedustaja painottaa sisäisestä turvallisuudesta huolehtimisen keskeisyyttä. Tällöin poliisin, Rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten rooli korostuu.

– Isossa kuvassa kokonaisturvallisuus edellyttää laajaa yhteistyötä eri viranomaisten ja toimijoiden välillä. Kyberuhkien torjunta, radikalisoitumisen ehkäiseminen, rikosten torjunta, palo- ja pelastustoiminta, sairaanhoidon kapasiteetti – kaikkien näiden resursseista päätetään poliittisesti, Limnéll sanoo.

– Jopa ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on turvallisuuspolitiikkaa: jo nyt maailmassa on valtava määrä ilmastopakolaisia, jotka ovat joutuneet muuttamaan asuinkelvottomiksi muuttuneilta kotiseuduiltaa, Limnéll jatkaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Limnéllin mukaan Suomen olisi poliittisesti järkevää asemoitua Natossa rooliin, jossa kyberturvallisuuden ja teknologian asiantuntijuus korostuisi. Lisäksi Suomella on mahdollisuus vaikuttaa myös kokonaisturvallisuuteen ja hybridivaikuttamiseen vastaamiseen.

– Seuraava kriisi tulee väistämättä, ennemmin tai myöhemmin. Siitäkin selviämme sitä paremmin, mitä paremmin olemme valmistautuneet, asiantuntija toteaa.

– Lopuksi on syytä muistuttaa, että turvallisuuden rakentaminen on puoluerajat ja vaalikaudet ylittävää yhteistyötä, Limnéll sanoo.

Poliisit ovat saaneet lukuisia tuomioita virkatehtävien aikana tapahtuneista pahoinpitelyistä ja vammantuottamuksista.
Venäjä haluaa pakotteista eroon ja ilkeilee siksi Suomen taloustilanteesta.
Kansanedustajan mielestä pääoppositiopuolueen ulkopoliittinen linja jää epäselväksi.
Mainos