Kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll muistuttaa, että Nato-jäsenyys lisää Suomen kiinnostavuutta ulkomailla myös laittoman tiedonhankinnan eli vakoilun kohteena. Vakoilu puolestaan kohdistuu yhä enemmän sinne, missä tieto on, eli digitaaliseen kybermaailmaan.
Limnéll korostaa, että uhka on todellinen ja se on syytä ottaa vakavasti.
Uutiset suomalaisyrityksiin ja puolustusteollisuuteen kohdistuneesta kybervakoilusta ovat jälleen nousseet otsikoihin. Tieto ei sotatieteiden tohtori Limnéllin mukaan ole yllättävä, sillä puolustusteollisuutemme on yksi kybervakoilun kärkikohteista Suomessa.
Vakoilulla pyritään varastamaan tietoa, jota vakoilija voi käyttää hyväkseen poliittisiin tai kaupallisiin tarkoituksiinsa – tai kauppatavarana omille kumppanimailleen. Vakoilu on onnistuneinta silloin, kun sitä ei edes havaita.
– Emme tiedä mitä kaikkea – Suomenkin – tietoverkoissa tällä hetkellä liikkuu ja miten meitä kybermaailman kautta vakoillaan, kertoo Limnéll tiedotteessa.
Limnéll arvelee, että tietojärjestelmässä vakoileva toimija on ollut ”sisällä” jo pitkään, kopioinut kaiken tarpeellisen, seurannut tapahtuvaa tietoliikennettä ja poistunut jälkiä jättämättä. Kybertoimintaympäristön kautta voidaan hankkia suuria määriä tietoja kustannustehokkaasti, huomaamatta sekä toimijan kannalta pienellä riskillä.
Kybervakoiluun liittyy myös kybersabotaasi, jossa vakooja tai vihamielinen toimija jättää murrettuihin ympäristöihin vaikeasti havaittavia haittaohjelmia, jotka voidaan aktivoida haluttuna aikana tekemään tuhoa.
– Kybervakoilua tekevät valtiolliset toimijat ja erilaiset hakkeriryhmät. Pohjois-Korea on hyvin kykenevä kybervakoilija. Venäjä ja Kiina ovat keskeisimmät kybervakoilun uhkatoimijat Suomelle. Tarkoituksena on hankkia tietoa yhteiskunnan haavoittuvuuksista ja heikkouksista. Esimerkiksi Kiinan kyvykkyys tekoälypohjaisissa kybervakoilumenetelmissä on yksi nouseva trendi, Limnell kertoo.
Hänen mukaansa on myös nähtävissä tietojenkalastelun laadun parantamiseen käytettyjä kehittyneitä kielimalleja.
Kybervakoiluun vastaaminen on jatkuvaa kilpajuoksua vakoilijoita vastaan. Teknologia ja vakoilun toimintatavat kehittyvät jatkuvasti ja niin pitää kehittyä vakoilulta puolustuvankin. Limnéllin mukaan kyberturvallisuus ei ole vain tietotekniikkaa, vaan se on keskeinen osa yhteiskuntamme turvallisuuden kokonaisuutta ja tätä kautta ylimmän johdon selkeä prioriteetti.
Kyberturvallisuuden työelämäprofessorina toiminut Limnéll huomauttaa myös, että kybervakoilulta puolustautuminen on ennen kaikkea yhteistyötä. Niin viranomaisten kesken ja yhdessä yrityksien kanssa kuin kansanvälisten luotettujen kumppanien kautta.
Nato-jäsenyyden myötä Suomella on aiempaa parempi näkymä kybermaailmassa tapahtuviin kybervakoilun tapoihin sekä niitä ennaltaehkäiseviin toimiin, kun olemme yhä syvemmässä yhteistyössä kumppanimaidemme kanssa. Tähän on kiinnitettävä huomioita.
– Teknologisesti omaa kykyämme havainnoida tietoverkkoja ja torjua kybervakoilua on kehitettävä jatkuvasti. Tarvitsemme myös yhteiskunnan ja yritysten ylimmässä johdossa yhä enemmän ymmärrystä kybervakoilusta ja esimerkiksi teknologinen maanpuolustuskurssi palvelisi hyvin tätä tarkoitusta. Kybervakoilu on yhteiskunnallinen ja turvallisuuspoliittinen asia ja meidän on syytä olla valppaina, Limnéll päättää.