Kansanedustaja ja kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell (kok.) vaatii ulkomaisen halpakaupan eli niin sanotun krääsätalouden laittamista kuriin.
Hän huomauttaa, että Suomeen virtaa ennätystahtia halpatuotteita, joista 98 prosenttia tulee Kiinasta. Pakettimäärät ovat kasvaneet vuodessa yli 600 prosenttia.
– Tämä ei ole kaupankäyntiä. Tämä markkinoiden vääristyminen heikentää turvallisuutta, kilpailua ja kuluttajien oikeuksia, Limnell kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Hänen mukaansa krääsätalous ei ole harmiton ilmiö.
– Se on todellinen turvallisuusriski: vaarallisia materiaaleja, heikkolaatuista elektroniikkaa, läpinäkymättömiä toimitusketjuja ja algoritmeja, joiden toiminnasta ei ole varmuutta. Kuluttaja ei tiedä, mitä ostaa eikä mihin hänen tietonsa päätyvät.
Ulkomaisessa halpakaupassa huolta herättää myös se, että ulkomaiset alustat eivät toimi samoilla säännöillä kuin suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset. Alustoilla saattaa olla myynnissä esimerkiksi sähkölaitteita, jotka eivät täytä eurooppalaisia turvallisuusvaatimuksia. Suomessakin on ollut useita tapauksia, joissa kodissa syttynyt tulipalo on saanut alkunsa ulkomaisesta halpakaupasta tilatusta tuotteesta.
Tilanne aiheuttaa vääristymiä myös markkinoille, sillä ulkomaiset halpakaupat eivät huolehdi veroista ja muista velvoitteista samalla tavalla.
– Kun ulkomaiset alustat voi myydä tavaraa ilman samoja vaatimuksia, suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset asetetaan epäreiluun asemaan. Rehelliset toimijat noudattavat sääntöjä, maksavat verot ja kantavat riskit. Markkinoille virtaa tuotteita, joita kukaan ei käytännössä valvo, Limnell kirjoittaa.
Hänen mukaansa ongelma on tekninen, taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen.
– Pahimmillaan heikkolaatuinen elektroniikka on paloturvallisuusriski, väärät materiaalit rikkovat ympäristövelvoitteita ja datankeruu voi muodostua kyberturvallisuusuhaksi. Halpuus piilottaa todellisen hinnan.
Hänen mukaansa ratkaisun ydin on selvä. Se koostuu seuraavista kohdista:
– Samat säännöt kaikille.
– Tuoteturvallisuus kuntoon.
– Digitaalisten alustojen läpinäkyvyys.
– Vastuullinen mainonta ja algoritmit valvontaan.
– Reilu kilpailu kotimaisille yrityksille.
Limnellin mukaan tämä ei ole protektionismia, vaan markkinatalouden puolustamista.
– Tarvitsemme vahvempaa tuoteturvallisuuden valvontaa, EU:n tulleihin liittyvien aukkojen korjaamista ja keinoja puuttua manipuloivaan verkkomainontaan. On tarkasteltava myös pakettiliikenteen käsittelymaksuja ja uusiin tekoälypohjaisiin valvontatyökaluihin panostamista.
Lisäksi meidän on hänen mukaansa otettava vakavasti alustojen aggressiivinen datankeruu ja mainonnan kohdentaminen.
– Kuluttajalla on oikeus tietää, miten hänen tietojaan käytetään, ja oikeus ostaa turvallisia tuotteita ilman manipuloivia pelillistämiskeinoja ja tekaistuja arvosteluja.
Lopuksi Limnell myöntää, että krääsätalous ei ratkea yhdellä päätöksellä.
– Se ratkeaa, kun digitaaliset markkinat saatetaan läpinäkyviksi, vastuu tuodaan myös EU:n ulkopuolisille toimijoille ja valvonta päivitetään vastaamaan nykyistä volyymia ja teknologiaa. Samat pelisäännöt kaikille on perusedellytys.
Hänen mukaansa asia on kokonaisturvallisuuskysymys.
– Turvalliset markkinat, luotettavat toimitusketjut ja vastuullinen kaupankäynti ovat osa Suomen ja Euroopan resilienssiä. Krääsätalous kuriin. Ei arvoista tinkien, vaan niitä puolustaen.
Krääsätalous laitettava kuriin. Suomeen virtaa ennätystahtia halpatuotteita, joista 98 % tulee Kiinasta. Pakettimäärät ovat kasvaneet vuodessa yli 600%. Tämä ei ole kaupankäyntiä. Tämä markkinoiden vääristyminen heikentää turvallisuutta, kilpailua ja kuluttajien oikeuksia.🧵 pic.twitter.com/YgXbDjmYNI
— Jarno Limnell (@JarnoLim) November 13, 2025
