Hormuzinsalmen perjantainen avautuminen ei tarkoita paluuta normaaliin, arvioi kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.). Kyse on hänen mukaansa ”hengähdustauosta kriisin keskellä”.
Sekä Iran että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoittivat perjantaina maailmankaupan kannalta keskeisen meriväylän olevan Israelin ja Libanonin välisen tulitaukosopimuksen jälkeen auki. Luottamus turvalliseen läpikulkuun ei kuitenkaan palaudu nopeasti, Limnell toteaa viestipalvelu X:ssä.
– Olennaisin kysymys ei ole, onko salmi tänään auki. Olennaista on, kuka hallitsee sen sulkemisen huomenna. Nyt avautuminen perustuu poliittiseen tahtoon, ei pysyvään ratkaisuun. Siksi tilanne on rakenteellisesti epävakaa ja altis nopeille muutoksille, kokoomusedustaja kirjoittaa.
Limnellin näkee lähiaikojen kehitykselle kolme mahdollista skenaariota.
– Skenaario 1: hallittu mutta hauras normalisoituminen. Liikenne kasvaa ja markkinat rauhoittuvat, mutta epävarmuus jää pysyväksi. Jokainen uusi jännite heijastuu suoraan hintoihin ja kuljetuksiin. Tämä ei ole paluu entiseen, vaan uusi normaali.
Toista skenaariota Limnell luonnehtii ”pitkittyväksi harmaaksi vaiheeksi”. Tässä skenaariossa salmi on nimellisesti auki, mutta kulku on kallista ja riskialtista. Tämä kehityssuunta, eli merenkulun muuttuminen geopoliittisen paineen välineeksi, on Limnellin mukaan tällä hetkellä todennäköisin.
Myös tätäkin synkemmät kehityskulut ovat kuitenkin mahdollisia, Limnell toteaa.
– Skenaario 3: uusi eskalaatio. Jos tulitauko murtuu tai jännite kasvaa, liikenne voi häiriintyä nopeasti uudelleen. Vaikutukset olisivat välittömiä globaalisti. Energiamarkkinat, logistiikka ja talous reagoivat tunneissa, eivät viikoissa, hän kuvailee.
Hormuzin tilanne on osoittanut miten nopeasti alueellinen kriisi muuttuu Suomeen asti heijastuvaksi euroopalaiseksi ongelmaksi, Limnell kirjoittaa. Nykytilanne on vain ”tilapäinen stabilointi”:
– Ratkaisevaa ei ole tämän hetken avautuminen, vaan järjestelyn kestävyys. Hormuz on nyt poliittisesti hallittu riskipiste, ei vakaa meriväylä. Siksi huomio on siirrettävä siihen, millä ehdoilla kulku jatkuu ja kuinka nopeasti tilanne voi jälleen kiristyä, hän päättää.
Hormuzinsalmi on “auki”, ja tämä koskee suoraan myös Suomea. Energian hinta, kuljetukset ja talous reagoivat nopeasti. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Kolme skenaariota ratkaisevat suunnan. Kyse ei ole normaalista, vaan hengähdystauosta kriisin keskellä.
— Jarno Limnell (@JarnoLim) April 18, 2026
1/10 pic.twitter.com/vjWTuBggDS