Puolustusvoimain entinen komentaja ja nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) ei anna Ilta-Sanomien haastattelussa juuri painoarvoa Venäjän Suomea koskeville uhkailuille. Hänen mukaansa se on totuttua retoriikkaa.
Venäläisdiplomaatti Mihail Uljanov väitti Venäjän valtion uutistoimistolle Ria Novostille Suomen kärsivän ensimmäisenä, jos konflikti Venäjän ja Naton välillä eskaloituu. Uljanov toisti myös näkemystä, jonka mukaan Venäjä on aiemmin suhtautunut Suomeen neutraalisti ja pitänyt sitä ystävällisenä maana.
Venäjän puheet ovat koventuneet vasta sen jälkeen, kun Suomi jo liittyi Natoon.
– Suomen prosessi saattoi olla niin nopea, että Venäjä ei ehkä ehtinyt reagoida siihen, mutta ehkä ne uhkailut tulevat sitten nyt hieman myöhässä, Lindberg kommentoi IS:lle.
Hän pitää puheita pelkkänä retoriikkana, joskin uskoo sen jatkuvan samanlaisena.
– Venäjällä on käynnissä sotatalous ja maa hankkii aseita Iranin ja Pohjois-Korean kaltaisilta mailta, mikä kertoo kyllä siitä, että maalla ei ole kykyä keskittyä muuhun kuin Ukrainan sotaan tällä hetkellä, Lindberg toteaa.
Tutkijatohtori, disinformaatioon perehtynyt Pekka Kallioniemi Tampereen yliopistosta sanoo, että Kremlin ylimmillä tahoilla mietitään, että kenen on järkevää sanoa mitäkin uhkauksia julkisuudessa. Siksi kärjekkäimpiä lausuntoja esittävät yleensä virkamiehet ja diplomaatit, turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedevin vuodatuksia lukuun ottamatta.
Kallioniemen mukaan Venäjän propagandan taustalla on vihollisen hakeminen.
– Nato on ollut pitkään se ykkösvihollinen, ja näissä Suomi-uhkailuissakin kritisoidaan enemmänkin Natoa, ei Suomea.
