SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää työministeri Arto Satosen (kok.) tiistaina kokoon kutsuman työmarkkinaosapuolten tapaamisen antia odotettuna. Hän näkee kaksikantaisten neuvotteluiden jatkumisen kuitenkin vaikeana.
– Lausuntopalautteiden perusteella työnantajilla ja työntekijöillä on aika erilaiset näkemykset palkkamallista, Eloranta totesi Verkkouutisille.
Satonen ilmoitti tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että hallitusohjelman kirjausta vientivetoisesta työmarkkinamallista lähdetään viemään eteenpäin normaalina lainsäädännön valmisteluna.
Työmarkkinaosapuolet kävivät kaksikantaista neuvottelua loppuvuodesta, mutta neuvottelut kariutuivat. Satonen vetosi tiistaina osapuoliin neuvotteluiden jatkamiseksi samaan aikaan, kun hallitusohjelman kirjauksia valmistellaan.
– Kyllä ne kaksikantaiset neuvottelut ovat hyvin vaikeat ja en ole kauhean toiveikas sen suhteen. SAK on todennut, että hallituksen muut työmarkkinauudistukset vaikeuttavat työmarkkinamallin ratkaisun aikaansaamista. Esimerkiksi paikallinen sopiminen ja työrauhakysymykset ovat olennainen osa työmarkkinamallia ja ne pitäisi pystyä ratkaisemaan samanaikaisesti, jotta olisi yhteisymmärrys, miten Suomessa tulevaisuudessa neuvotellaan, ja miten työtaisteluoikeutta näissä toimenpiteissä on mahdollista käyttää, Eloranta sanoi.
– Nämä ovat edelleen meille keskeisiä asioita ja hallitus ei ainakaan tähän mennessä ole ollut halukas näistä asioista aidosti keskustelemaan, niin kyllä meidän osalta ainakin on hyvin vaikea lähteä näihin kaksikantaisiin neuvotteluihin ja jatkamaan niitä, hän jatkoi.
Työ- ja elinkeinoministeriön viime viikolla päättyneellä vientivetoisen työmarkkinamallin lausuntokierroksella SAK toi esiin näkemyksenään, että työmarkkinaosapuolten autonomiaa ja sopimusvapautta ei voida lähteä rajoittamaan lainsäädännöllä.
– Jos tällainen valtakunnansovittelijan toimintaa rajusti rajaava lainsäädäntö on tulossa, niin kyllä se tekee käytännössä sovittelijan toiminnan mahdottomaksi ja vaikuttaa siihen, että työmarkkinakiistat taitavat lisääntyä, pitkittyä ja sitkistyä, Eloranta arvioi.
Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää valitettavana, että työmarkkinamallia lähdetään nyt edistämään lakiteitse.
– Olisi ollut parempi, että keskustelut olisivat johtaneet osapuolten välisiin neuvotteluihin, joissa olisi pystytty valmistelemaan mallia. STTK on kannattanut neuvotteluita vientimallista, Palola kommentoi Verkkouutisille.
Kaksikantaisten neuvotteluiden jatkumista hän ei kuitenkaan näe todennäköisenä.
– Sanotaan, että se on toiveikkuutta enemmän kuin realismia. Toivoisin, että neuvotteluja voitaisiin käydä ja tämä lakitie, vaikkakin siihen tulee kolmikantainen valmistelu, niin näen sen huonona vaihtoehtona palkansaajan näkökannalta.
Lausuntopalautteessa STTK ilmoitti, ettei palkkamallin edistäminen lainsäädäntöteitse ole heidän mielestään järkevää, koska tämä voisi tuoda juridisia ongelmia esimerkiksi kansainvälisten sopimusten suhteen.
Lisäksi palkkamallin tulisi pystyä ottamaan huomioon toimialakohtaiset erityiskysymykset sekä palkkauksellisen tasa-arvon.
– Suurin pelkotilamme liittyy siihen, että mikäli tällainen malli lainsäädäntöteitse tulisi voimaan, se sementoisi miesten ja naisten välisen palkkauksellisen epätasa-arvon, Palola toteaa.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen on myös pettynyt, että mallin rakentamista ei jatketa eteenpäin kaksikantaisten neuvotteluiden kautta.
– Suomen työmarkkinamalli on niin keskeinen kysymys, että sen pitäisi perustua työmarkkinaosapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Nyt ei valitettavasti löytynyt kaikilta osapuolilta valmiutta lähteä neuvottelemaan mallista ja sen takia olen pettynyt siihen. Pidämme ehdottomasti ensisijaisena reittinä sitä, että työmarkkinaosapuolet neuvottelevat ja määrittävät, millainen työmarkkinamalli Suomessa on tästä eteenpäin, Jalonen kommentoi Verkkouutisille.
Jalosen mukaan asetelmat tiistain tapaamisessa olivat ennallaan siitä, mihin keskustelut kariutuivat ennen joulua. Neuvotteluiden jatkumiseen hän suhtautuu toiveikkaasti.
– Työmarkkinatilanne on edelleen kärjistymässä, joten olisi tärkeää saada joku pää auki neuvotteluissa ja yhteisymmärrys. KT tulee ajamaan neuvotteluita, vaikka lakivalmistelu käynnistyy. Kun itse haluaisin neuvottelutietä edistää, niin totta kai uskon siihen. KT on valmiudessa jatkaa neuvotteluita koska tahansa. Tässä on kyseessä työmarkkinajärjestelmän perusfundamentit.
KT:n lausuntokierroksella antamassa palautteessa kiteytyy, että Suomeen tarvitaan yhteinen työmarkkinamalli, joka työmarkkinaosapuolten pitää pystyä neuvottelemaan. Mallissa kansainvälinen kilpailukyky pitää ottaa huomioon. Lisäksi tarvitaan yhteistä tilannekuvaa taloudesta ja yleensä työmarkkinoihin vaikuttavista tekijöistä. Kolmantena Jalonen mainitsee pelisäännöt, joilla voidaan poiketa yleisestä linjasta.
– Myös sovittelujärjestelmän toimivuus täytyy varmistaa erityisesti näissä vaikeissa yhteiskuntavaaraa aiheuttavissa työtaisteluissa, mitä kunnissa ja hyvinvointialueilla on viime vuosina ollut, hän toteaa.
Poimintoja lausuntokierroksen vastauksista
Työ- ja elinkeinoministeriö sai työmarkkinaosapuolilta 71 lausuntoa hallitusohjelman kirjauksista vientivetoisesta työmarkkinamallista ja sovittelujärjestelmän kehittämisestä. Lausuntopyyntöjen takaraja oli 9. tammikuuta.
– Työmarkkinoiden toimivuuden ja Suomen kokonaistalouden kannalta olisi tärkeää kyetä sopimaan yhteisestä työmarkkinamallista, jossa on otettu tasapainoisella tavalla huomioon sekä yleiseen kilpailukykyyn, ostovoimaan, työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan liittyvät näkökohdat että mahdollisuudet alakohtaisten tarpeiden huomioimiseen. Mallista sopiminen tulisi olla ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten omissa käsissä. Hallitus voi tukea ja fasilitoida osapuolten edellytyksiä käydä mallia koskevaa keskustelua ja saavuttaa yhteinen näkemys tuottamalla taloutta ja työmarkkinoita sekä kilpailijamaita koskevaa ajankohtaista tietoa sopimusosapuolten käyttöön, kirjoittaa valtakunnansovittelija Anu Sajavaara.
– Palkanmuodostusmallin määrittäminen lainsäädännöllä ei ole toimiva ratkaisu. Valtakunnansovittelija on toteuttanut ja toteuttaa kirjauksen mukaista linjaa jo nyt, toteaa valtakunnansovittelijan sijainen, sivutoiminen sovittelija Jukka Ahtela.
– Voi olettaa, että esitykset heikentäisivät kansantalouden kokonaiskysyntää ja kannusteita kehittää kotimarkkinatoimialojen tuottavuutta. Ne kurjistaisivat jo valmiiksi heikossa asemassa olevien työntekijöiden tilannetta jäädyttäessään palkkaeroja nykytasolle ja kaventaessaan tilaa työehtojen parantamiselta. Työmarkkinaosapuolilla olisi aiempaa vähemmän tarvetta toimia molempien etuja yhteen sovittaen. Työriidat pitkittyisivät ja kärjistyisivät, mikä puolestaan rapauttaisi osapuolten välistä luottamusta ja heikentäisi liiketoiminnan ennakoitavuutta, lausuu Palvelualojen ammattiliitto PAM ry.
– Suomalaisten työpaikoista 43 prosenttia on suoraan tai välillisesti vientiteollisuudesta riippuvaisia. Suomalaisen hyvinvoinnin rahoittaminen on suoraan kiinni siitä, miten hyvin vientiyritykset menestyvät kansainvälisillä markkinoilla. On siten luonnollista, ja työllisyyden ja tuottavuuden kehityksen kannalta myös välttämätöntä, että valtakunnallisten työehtosopimusten työvoimakustannusten nousu mitoitetaan sellaiseksi, että se turvaa vientiyritysten kilpailukykyä. Tämä on koko suomalaisen yhteiskunnan etu ja tuo myös palkansaajien ansionkehityksen kannalta parhaan lopputuloksen. Yksityisen ja julkisen sektorin etu ei ole ristiriidassa keskenään, vaan vientivetoinen toimintatapa työmarkkinoilla luo pidemmällä aikavälillä myös julkissektorille parhaat edellytykset kehittää työehtoja, toteaa Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle.
– Sovittelijan resursseja on lisättävä ja toimivaltaa tarkisteltava osana kokonaisuutta. Yhteisen talouden tilannekuvan muodostamiseksi tulisi sovittelijatoimiston yhteyteen perustaa puolueeton talousyksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa pohjustamaan yhteistä kuvaa taloudesta sekä kokonaisuutena että eri sektoreilla ja toimialoilla, lausuu Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry.