Kansainvälisen henkilöstön määrä on lähes kaksinkertaistunut sivistysalalla kymmenessä vuodessa, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Ulkomaalaistaustaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2014–2023 aikana. Noin joka kymmenes Suomessa asuva työllinen ulkomaalainen työskenteli sivistysalalla.
Tiedot perustuvat Sivistysala ry:n tuoreeseen Kansainväliset työntekijät sivistysalalla -selvitykseen. Alan työllisestä työvoimasta noin 8,3 prosenttia on ulkomaiden kansalaisia, mikä on hieman enemmän kuin koko työllisessä työvoimassa keskimäärin (6,5 prosenttia). Selvitys kattoi sekä yksityisen että kunnallisen sivistysalan.
Selvityksessä sivistysalalla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen sekä korkeakoulutuksen julkisia ja yksityisiä toimijoita.
Alan kokemukset kansainvälisen työvoiman rekrytoinneista ovat järjestön mukaan hyvin positiivisia. Lisäksi henkilöstön monimuotoiset taustat koetaan hyödylliseksi organisaation koulutus- ja tutkimustehtävän kannalta.
– Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että opettajien monimuotoiset taustat parantavat oppimistuloksia. Tiedämme, että monimuotoiset tiimit saavat aikaan parempia tuloksia. Erityisesti korkeakouluissa onkin jo tehty päätöksiä edistää aktiivisesti henkilöstön monimuotoisuutta rekrytoinneissa, Sivista ry:n toimitusjohtaja Jenni Järvelä kommentoi tiedotteessa.
Kielitaitovaatimuksiin höllennystä?
Kielitaitovaatimukset ja kotimaisen työvoiman riittävyys ovat järjestön mukaan selvästi suurimmat syyt siihen, että rekrytointi ei kohdistu kansainväliseen työvoimaan. Toisaalta erityisesti korkeakouluissa nähdään, että Suomen työmarkkinoilla olevat henkilöt eivät riitä täyttämään tulevaisuuden tarpeita.
– Tarvitsemme lisää koulutettuja ihmisiä maailmalta, sillä Suomen työikäisten määrä vähenee. Suomen tulee olla hyvä ja vetovoimainen maa tulla tekemään työtä, opiskelemaan, opettamaan ja tutkimaan. Maahanmuuton esteitä on purettava. Prosesseista, kuten tutkintojen rinnastamisesta, tulisi saada nopeampia ja edullisempia, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.
– Opetusalalle säädettyjä suomen tai ruotsin kielitaitovaatimuksia tulisi tarkastella kriittisesti. Ryhdymme yhdessä jäsentemme kanssa selvittämään, onko mahdollista helpottaa vieraskielisten pääsyä alan ammatteihin tarvittaviin koulutuksiin, kuten opettajankoulutukseen. Meillä ei ole varaa menettää yhtään osaajaa. Siksi myös yhteiskunnan ilmapiiri on tärkeä, jotta Suomeen halutaan tulla ja maahan tulevat perheineen pääsevät osaksi yhteiskuntaamme, Uusitalo sanoo.