WWF arvioi tuoreessa raportissaan, miten hyvin Itämeren maat ovat onnistuneet ekologisesti yhteneväisen suojelualueverkoston perustamisessa Itämerelle. Arvioinnissa käytettiin sitä tietoa, jota maat ovat raportoineet Itämeren suojelukomissiolle Helcomille.
– Raporttimme osoittaa, että tekemistä riittää vielä niin Suomessa kuin muissakin Itämeren rantavaltioissa, jotta suojelualueverkosto antaisi riittävän turvan vedenalaiselle luonnolle, WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan toteaa tiedotteessa.
Parhaiten onnistuneeksi WWF arvioi Tanskan. Toisena oli Ruotsi ja sen jälkeen tasaväkisinä Suomi ja Saksa. Maita vertailtiin muun muassa suojelualueiden pinta-alan, hoidon ja käytön suunnittelun ja seurannan sekä alueellisten suojeluvelvoitteiden toteuttamisen perusteella. Liettua ja Puola jäivät arvioinnin hännille.
WWF muistuttaa, että kansainvälisesti sovittujen tavoitteiden mukaan yli 10 prosenttia rannikon ja meren pinta-alasta tulee olla suojelun piirissä vuoteen 2020 mennessä. Vaikka Itämeri on yksi harvoista merialueista, jolla 10 prosentin tavoite on saavutettu, niin Suomi, Ruotsi ja Venäjä eivät ole WWF:n mukaan vielä tähän yltäneet.
– Suojelualueverkoston kattavuus vaihtelee suuresti Itämeren eri osa-alueilla, ja suuria puutteita löytyy muun muassa Selkämereltä sekä Perämereltä. Suomen heikkouksiin luetaan se, etteivät suojelualueemme ulotu talousvyöhykkeelle, josta alle prosentti on tällä hetkellä suojeltu. Lisäksi puutteet suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa, alueiden seurannassa ja käyttörajoituksissa ovat ongelma, Ryan kertoo.
Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n mukaan edes 10 prosentin suojelutavoite ei ole riittävä, vaan vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia kaikkien eri vedenalaisten luontotyyppien esiintymistä tulisi olla suojeltuina merten monimuotoisuuden ja tuottavuuden turvaamiseksi.
Ryanin mukaan Suomessa on tehty viime vuosikymmenen aikana arvokasta työtä vedenalaisen luonnon kartoittamiseksi, ja tieto vedenalaisesta luonnosta ja merenpohjaltaan monimuotoisista alueista on kasvanut huimasti.
– Tätä tietopohjaa tulee nyt käyttää hyväksi Suomen merellisten suojelualueiden laajentamiseksi ja niiden hoidon ja käytön kehittämiseksi, hän painottaa.
WWF on laatinut vuonna 2014 konkreettisia esityksiä Suomenlahden suojelualueverkoston laadun parantamiseksi. Esimerkiksi vesialueiden liittäminen Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ja Saaristomeren kansallispuiston laajentaminen sisällyttämällä siihen monimuotoisia ja arvokkaita Salpausselän vedenalaisia jatkeita olisivat tärkeitä seuraavia askelia.
