Iran aloitti kostoiskunsa jo ennen viime viikonloppuna toteuttamaansa laajaa ohjus- ja lennokkihyökkäystä Israeliin, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, kyberturvallisuuden dosentti Jarno Limnell.
Toimenpide oli vastatoimi huhtikuun alussa tehtyyn Israelin ilmaiskuun Syyrian Damaskoksessa sijaitsevan konsulirakennukseen, jonka yhteydessä useita Iranin vallankumouskaartin upseereita sai surmansa. Iranin hyökkäys torjuttiin lähes kokonaan Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Jordanian tuella.
– Näyttää siltä, että Iranin erilaiset kyberhyökkäykset Israeliin ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet viimeisten viikkojen aikana ennen lauantaista fyysistä iskua, Limnell sanoo Verkkouutisille viitaten omasta verkostostaan ja medioista kantautuviin tietoihin.
– Tämä ehkä kuvastaa sitä, että Iran on aloittanut Syyrian konsulaattiinsa kohdistuneen hyökkäyksen takia voimakkaammat kostoiskut ensin kybermaailmassa, mutta ei ole ilmeisesti onnistunut tässä kunnolla.
Hän korostaa, että fyysisen maailman tapahtumat heijastuvat kybermaailman puolelle ja huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen suuntaan.
– Nyt Lähi-idässä on jännitteinen tilanne, ja isoin kysymys on se, milloin ja miten Israel kostaa Iranin hyökkäyksen.
Taustalla on vuosikymmeniä kestänyt jännitteinen tilanne kybermaailmassa Iranin sekä Yhdysvaltojen ja Israelin välillä.
– Yhdysvaltain kyberuhkia ja niiden tuottajia pohtivissa virallisissa arvioissa Iran on hyvin keskeisellä sijalla. Iranilla on kyberkyvykkyyksiä ja halua käyttää niitä, Limnell toteaa.
Israelin on puolestaan arvioitu olevan yksi maailman kyberkyvykkäimmistä valtioista sekä hyökkäyksen että puolustuksen suhteen.
– Vaikka Iran iski sotilaallisesti ensimmäistä kertaa suoraan Israelin maaperälle, on hyvä muistaa se, että näiden kahden valtion välillä on käyty kybersodankäyntiä jo vuosikymmenien ajan, Limnell sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi yli kymmenen vuotta sitten tapahtuneen kyberoperaation, joka tähtäsi Iranin ydinaseohjelman hidastamiseen Stuxnet-haittaohjelmalla. Yhdysvaltain ja Israelin arvioidaan olleen Natanzin maanalaisen ydinvoimalan tietokonejärjestelmiin levinneen haittaohjelman takana. Virus käytännössä pysäytti Iranin ydinohjelman pitkäksi aikaa tuhottuaan uraanin rikastamiseen käytettyjä sentrifugeja.
Suurvaltapolitiikka
Jarno Limnellin mielestä kybertoimista ja -vaikuttamisesta puhuttaessa on myös hyvä muistaa, että se liittyy suurvaltapolitiikkaan.
Jo vuosien ajan on arvioitu, että Venäjä ja Kiina tukevat Irania hyökkäyksellisten ja puolustuksellisten kyberkyvykkyyksien rakentamisessa. Yhdysvallat ja Israel ovat puolestaan samalla puolella.
– Eli kyse ei ole pelkästään Israelista ja Iranista, vaan suuremmasta kehityskulusta. Tässä kokonaisasetelmassa ovat mukana maailman kyvykkäimmät kybertoimijat.
Limnell tähdentää kybermaailman oleva maantieteellisesti rajaton, joten erilaisten kyberhyökkäysten seurannaisvaikutukset saattavat levitä laajemmalle fyysiseen maailmaan.
Valtiot myös usein ulkoistavat erilaisia kyberoperaatioitaan ei-valtiollisille hakkeriryhmille, jotka tekevät likaisen työn. Jos nämä ei-valtiolliset toimijat jäävät kiinni, valtiot luonnollisesti kiistävät yhteytensä niihin.
– Minun mielestäni kannattaa seurata sitä, missä määrin Israel käyttää todennäköisessä vastatoimessaan kybertoimia, Limnell sanoo.
– Se voi tapahtua kaikessa hiljaisuudessa kulissien takana. Vaikutukset sitten näkyvät Iranissa, ja Israel pystyy tämän kiistämään. Tai sitten Israel tekee näyttävämmän iskun Stuxnetin tapaan, jos poliittista halua ja kykyä löytyy.
Limnell muistuttaa, että kyberkamppailuihin eri puolilla maailmaa liittyy vahvasti informaatioulottuvuus.
– Kyse on jatkuvasti käynnissä olevasta informaatiosodankäynnistä ja -vaikuttamisesta, jolla pyritään vaikuttamaan mielikuviin, kasvattamaan pelotetta ja vaikuttamaan vastustajan päätöksentekoon.
– Kaikkeen tähän liittyvään uutisointiin ja kuvamateriaaliin kannattaa suhtautua varsin suurella kriittisyydellä.
