Iltalehti otti käyttöön verkkosivuillaan uuden käytännön, jonka mukaan käyttäjän on suostuttava seurantaan, sijaintitietojen keräämiseen ja kohdennettuun mainontaan. Tältä välttyäkseen käyttäjän on maksettava erillisestä Kohdennuskielto-palvelusta 1,99 euron kuukausihintaan. Jos käyttäjä ei halua maksaa palvelusta eikä antaa suostumusta seurantaan, hän ei voi käyttää Iltalehden uutispalvelua ollenkaan.
Uusi käytäntö on herättänyt voimakasta pahennusta sosiaalisessa mediassa. Monet ovat myös epäilleet, onko uusi käytäntö tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen. Verkkouutiset kertoi asiasta aiemmin tässä jutussa.
Verkkouutiset kysyi Iltalehden toimitukselta, miten he perustelevat uutta käytäntöään. Kysymyksiin vastasi Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.
Miten kommentoitte väitteitä, että Iltalehden uusi evästekäytäntö (suostu seurantaan ja mainosten kohdentamiseen tai maksa erillisestä tilauksesta) on GDPR-asetusten vastainen?
– Vastaava malli on käytössä laajasti eurooppalaisissa medioissa. Käsityksemme mukaan suostumus on vapaaehtoinen ja vaihtoehdot esitetään selkeästi eikä hinta ole kohtuuton. Katsomme toteutusta uudestaan, jos viranomaisten ohjeet tarkentuvat, Kauppinen vastaa.
Iltalehden sivuille saapuva käyttäjä antaa yhdellä klikkauksella suostumuksen siihen, että hänen tietonsa voivat päätyä 84 eri kumppanin käyttöön. Tätä ei mainita suoraan hyväksyntää pyytävässä kohdassa, vaan kumppaneiden lukumäärä ja seurannan käyttötarkoitus löytyvät vasta erillisen valikon kautta.
Onko tämä mielestänne asiallinen ja riittävä tapa pyytää käyttäjän suostumus?
– Nykyaikaiset verkkosivustot ovat monimutkaisia kokonaisuuksia. Käytäntömme on alalla standardi. Kumppanit on valittu huolella, eikä niiden määrä ole poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin vastaaviin toimijoihin.
Kauppisen mukaan Iltalehdelläkin on käytössä useita erilaisia analytiikkajärjestelmiä, joita käytetään vain sen mittaamiseen, miten palvelua käytetään.
– Toisaalta lupa tarvitaan siihenkin, että käyttäjälle voidaan näyttää uutiseen upotettua Facebook-päivitystä. Kyse ei siis ole siitä, että käyttäjän tiedot päätyisivät eri kumppaneille.
Kauppisen mukaan vastaava malli on käytössä laajasti eurooppalaisissa medioissa.
– Mielestäni se tarjoaa hyvän vaihtoehdon niille lukijoille, jotka eivät jostain syystä halua nähdä kohdennettua mainontaa.”
Pitääkö Iltalehden lukijoiden olla huolissaan tietojen keräämisestä?
– Ei. Iltalehti ei saa eikä kerää lukijoista sellaista tietoa, jonka käyttämisestä kannattaa olla huolissaan, Kauppinen vakuuttaa.
Sosiaalisessa mediassa Iltalehden uudistus on herättänyt voimakasta pahennusta ja monet ovat uhanneet lopettaa IL:n lukemisen kokonaan. Kauppisen mukaan toimitukseen palautetta asiasta on tullut hyvin vähän.
– Lukijat ymmärtävät, että suosittu ja rakastettu uutispalvelu pyörii mainoksista saatavilla tuloilla.
Onko Iltalehti valmis luopumaan käytännöstä, jos lukijamäärät lähtevät selvään laskuun?
– Tällaista ei ole näköpiirissä.
LUE MYÖS:
Iltalehti vaatii suostumusta mainoksiin tai maksua – ”Ei kestä päivänvaloa”
