Opetusministeri Anna-Maja Henriksson kertoo Iltalehden haastattelussa peruskoulua koskevien uudistusten etenemisestä.
Hallitus pyrkii puuttumaan muun muassa koulukiusaamiseen. Tavoitteena on ottaa käyttöön yhteiset toimintamallit, kuten esimerkiksi Etelä-Karjalan malli. Mallin mukaan rikosilmoitus tehdään, mikäli alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisten teon. Lisäksi malliin kuuluu keskusteluryhmien järjestäminen huoltajien, oppilaiden ja viranomaisten kesken.
– Tarkoitus on, että saadaan vielä tehokkaammin tehtyä työtä sen eteen, että koulu olisi aina turvallinen paikka, eikä siellä olisi väkivaltaa ja koulukiusaamista, Henriksson sanoo.
Hallitus aikoo myös lisätä perusopetukseen 200 miljoonaa euroa joka vuosi vuodesta 2027 alkaen. Opetusministerin mukaan kouluissa tulisi keskittyä lukutaidon ja työrauhan kehittämiseen sekä siihen, että kouluihin saataisiin enemmän aikuisia.
Hallitus kaavailee kouluihin myös kännykkäkieltoa. Nykyään opettajat saavat kerätä kännykät pois oppilaiden suostumuksella. Kunnilla ja kouluilla on asiassa kuitenkin erilaisia käytäntöjä.
– Mielestäni on nyt syytä sanoa ääneen ja toivon, että viesti menee perille. Kunnilla ja kouluilla on jo mahdollisuus omissa järjestyssäännöissään säätää siitä, että kännykkä voidaan ottaa tunnilla pois. Monissa kouluissa tämä toimii ja oppilaat jättävät kännykän ’’parkkiin’’ tunnin ajaksi, Henriksson sanoo.
Opetusministerin mukaan lakimuutoksen tarkoituksena on selventää nykyistä tilannetta.
Lisäksi hallitus kaavailee kolmen vuosiviikkotunnin lisäämistä perusopetukseen. Lisätunneilla tavoitellaan alakoulun vuosiluokille lisäaikaa luku-, kirjoitus-, ja laskutaidon opettamiseen. Erityisesti lukutaidon vahvistamista Henriksson pitää tärkeänä, sillä hänen mukaansa se lisää oppilaiden mahdollisuuksia pärjätä muissakin aineissa paremmin.
– Se tarkoittaa oikeastaan sitä, että alakoululaisten päivä pitenee, opetusministeri toteaa.
Lisäksi hallituksella on työn alla oppimisen tuen kokonaisuudistus. Tavoitteena on esimerkiksi vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa, saada yhtenäiset tuen muodot kouluihin ja mahdollisuus pienryhmäopetukseen ja erityisluokkiin.
– Se on yksi todella tärkeä uudistus, koska sillä tavoitellaan sitä, että jokainen lapsi saisi tukea juuri silloin kun sitä tarvitsee ja hyvin matalalla kynnyksellä, Henrikkson sanoo.
– Se tuo mukanaan myös sen, että tulee enemmän erityisopettajia ja ylipäätään enemmän aikuisia kouluihin, opetusministeri painottaa.
