Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon hoitajamitoituksen säätäminen lailla vähintään 0,7 täysiaikaiseen työntekijään palveluja saavaa asukasta kohden maksaisi vuonna 2020 todennäköisesti yli 300 miljoonaa euroa lisää verrattuna kehitykseen nykylainsäädännön puitteissa. Vuonna 2025 muutoksen lisähinta nousisi lähelle 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Asia ilmenee yksityistä sosiaali- ja terveysalaa sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n Verkkouutisten pyynnöstä tekemästä laskelmasta. Sen perusteella 0,7:n hoitajamitoituksen säätäminen lailla kerryttäisi vuoteen 2025 mennessä lisäkustannuksia yli 2 miljardia euroa. Alta löytyvien selvitysten perusteella 2025 on kuitenkin vuosi, josta hoivamenojen kasvu vasta alkaa.
Julkisuudessa on aiemmin pyörinyt erilaisia arvioita lakimuutoksen edellyttämästä uusien hoitajien tarpeesta ja hintalapusta. Esimerkiksi Kuntaliitto ja Kuntatyönantajat KT arvioi, että uudistus merkitsisi noin 3[nbsp]000 hoitajan lisätarvetta ja toisi 200-250 miljoonan euron lisäkustannukset.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) huomautti puolestaan eduskunnassa keskiviikkona, että mitoitusvaatimuksen asettaminen 0,7:ään hoitajaan merkitsisi arviolta 4[nbsp]200 uuden työntekijän tarvetta. Saarikko muistutti myös, että keskimääräinen mitoitus on jo nykyisellään 0,65:n luokkaa.
Näitä arvioita yhdistää kuitenkin se, että puhe on välittömistä kuluista. Arvioissa ei ole nostettu esiin HALI ry:n laskemassa jo verrattain lyhyellä tähtäimellä näkyvää kustannusten nousua. Se johtuu ikääntyvien määrän kasvusta. Kun tarkastelua ulotetaan vuotta 2025 kauemmas, alkaa kustannuspaine näyttää kovalta.
Hoivan tarve kiihtyy 2025 jälkeen
Valtiovarainministeriön viime viikolla julkaistussa virkamiespuheenvuorossa varoitetaan ikäsidonnaisten menojen kasvattavan julkisia menoja automaattisesti vuosittain. Etenkin pitkäaikaishoivan osuus ikäsidonnaisista menoista tulee ministeriön mukaan kasvamaan huomattavasti tulevina vuosikymmeninä.
Alla olevat pysäyttävät kuvat näyttävät ensin terveysmenojen nousun ikääntymisen myötä sekä ikäsidonnaisten menojen kasvun suhteessa bruttokansantuotteeseen tulevina vuosikymmeninä. Valkoinen palkki merkitsee toisessa kuvassa pitkäaikaishoidon osuutta. VM:n ennusteen mukaan ikäsidonnaiset menot ovat kokonaisuudessaan jo yli 6 prosenttia bkt:sta vuonna 2070.
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS julkaisi vuonna 2015 tästä löytyvän raportin pitkäaikaishoivan tarpeesta vuoteen 2040 mennessä. Raportissa huomautetaan, että ikääntyneiden laitospaikkojen tarve kasvaa melko hitaasti vuoteen 2025 asti. Sen jälkeen alkaa nopea kasvu, kun suuret ikäluokat siirtyvät yhä enemmän laitoshoitoon. Laitospaikkojen tarpeen varoitetaan yli kaksinkertaistuvan joissain kunnissa. Raportissa ennustetaan, että laitospaikkojen tarve kasvaa koko maassa noin 1,4-kertaiseksi vuodesta 2015 vuoteen 2040. Raportissa huomautetaan myös, että laitospaikkojen tarve suhteessa työikäisen väestön määrään kasvaa useimmissa kunnissa runsaasti vuosina 2015-2040.
Ennusteiden todetaan olevan optimistisia, koska niissä on oletettu, että ikäihmisten terveys ja toimintakyky paranevat tulevaisuudessa. Mikäli tällaista suotuisaa kehitystä ei tule, on hoivan tarpeen lisääntyminen vielä ennustettua rajumpaa. Nopeimmin vanhenevissa kunnissa laitospaikkojen tarve kasvaa peräti kolminkertaiseksi.
Suomi harmaantuu
Kun puhutaan hoidon tarpeesta ja sen hinnasta, on puhuttava myös maksajista. Työikäisen väestön määrä on vähentynyt Suomessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli 100[nbsp]000 henkilöllä. 2018 oli jo kolmas vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi. Tilastokeskuksen viime vuoden marraskuussa julkaiseman ennusteen mukaan syntyneiden määrä jatkaa laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta.
Työikäisen väestön (15–64-vuotiaiden) odotetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 57[nbsp]000 henkilöllä nykyisestä. Työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 62 prosentista 60 prosenttiin vuoteen 2030 ja 58 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2050 työikäisten väestön määrä olisi runsaat 200[nbsp]000 nykyistä pienempi.
Heikko syntyvyys yhdistettynä eliniän pitenemiseen näkyy huoltosuhteessa. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien henkilöiden suhde 100 työikäistä kohti oli tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoden 2017 lopussa 60. Ennusteen mukaan huoltosuhde nousee tulevina vuosikymmeninä, mutta aiempia ennusteita hitaammin. Syynä tähän on syntyvyyden lasku ja tämän seurauksena nuorten huollettavien määrän pieneneminen. Huoltosuhde olisi 62 vuonna 2020, 66 vuonna 2030 ja 71 vuonna 2050. Tällöin jo liki kolmannes Suomen väestöstä on ennusteen mukaan yli 65-vuotiaita.
Tässä vaiheessa on hyvä vielä palata ensimmäiseen kuvaan, jossa näytetään terveysmenojen valtava nousu 80 ikävuodesta ylöspäin. Suomen 85-vuotiaista noin 20 prosenttia oli KAKS:n raportin mukaan vuonna 2013 pitkäaikaishoidossa joko vanhainkodissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa tai tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Säännöllisen kotihoidon piirissä tästä ikäryhmästä oli niin ikään hieman yli 20 prosenttia.
Vuonna 2000 vain 1,5 prosenttia väestöstä oli yli 85-vuotiaita. Vuonna 2020 osuus nousee liki kolmeen prosenttiin, vuonna 2030 neljään prosenttiin, vuonna 2040 kuuteen prosenttiin ja 2050 seitsemään prosenttiin – samalla kun työikäisen väestön määrä vähenee. Vuonna 2070 jo liki yhdeksän prosenttia Suomen väestöstä on yli 85-vuotiaita.
