– Inflaation kiihtyminen taittui elokuussa bensiinin hintanousun hiivuttua, mutta hinnat kiipesivät yleisesti yhä poikkeuksellisen kovaa. Kuluttajat köyhtyvät, kun inflaatio on iskenyt elintarvikkeisiin ja lämmitysenergiaan, joiden kulutusta voi olla vaikeaa muuttaa nopeasti, Hypon ekonomisti Juho Keskinen toteaa.
Hän toteaa, että hintojen harppaukset kohtelevat kuitenkin koteja eriarvoisesti riippuen esimerkiksi kodin koosta, lämmitystavasta ja asukkaiden vapaa-ajan mieltymyksistä.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat elokuussa 7,6 prosenttia, kun heinäkuussa hinnat nousivat 7,8 prosentilla. Asuinkustannukset nousivat yhdeksän prosenttia, mikä selittyy etenkin lämmityskustannusten ja korjausmateriaalien hintojen nousulla.
Sähkön-, kaasun- ja muiden lämmityspolttoaineiden hinnat nousivat yli 32 prosenttia, mitä korkeampaa lukemaa ei kuluttajahintaindeksin tilastoista löydy.
– Kun kerrostaloasunnoista neljä viidestä on kauko- tai aluelämmön piirissä, Suomen omakotitaloista yli 40 prosenttia on sähkölämmitteisiä ja joka viides lämpenee öljyllä tai kaasulla. Kun lämmitysalaa on paljon, rasittaa sähkön hinnan nousu nyt erityisesti väljästi asuvia kotitalouksia, Keskinen sanoo.
Samaan aikaan kysyntä kohdistuu entistä voimakkaammin maalämpö- ja kaukolämpötaloihin, joiden omistajat voivat siten jopa hyötyä energiahintojen noususta.
– Vaikka Helsingin energiayhtiö Helen on ilmoittanut nostavansa kaukolämmön hintaa merkittävästi syksyn ja talven aikana, kaataa vastikkeen nousu tuskin kovin monen kompaktin kerrostaloasunnon omistajan taloutta. Suuren sähkölämmitteisen omakotitalon omistaja sen sijaan kohtaa kohoavat kulut ja kaikkoavan kysynnän asuntomarkkinoilla, Keskinen arvioi.