Suomen julkisen talouden velkaantuminen jatkuu pitkälle ensi vuosikymmenelle. Valtiovarainministeriön maanantaina julkaiseman syksyn ennusteen mukaan julkisyhteisöjen velka nousee lähes 98 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2030. Pitkän aikavälin painelaskelmassa velkasuhde kohoaa edelleen noin 111 prosenttiin vuonna 2036.
Suomen julkisen talouden velkaantuminen jatkuu lähivuosina, vaikka velkasuhteen kasvu hidastuu selvästi.
Velkasuhteen kasvu hidastuu väliaikaisesti vuosina 2026–2027. Velan arvioidaan nousevan tänä vuonna 90,1 prosenttiin ja ensi vuonna 91,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuodesta 2028 lähtien velkasuhteen nousu kuitenkin jälleen kiihtyy runsaaseen kahteen prosenttiyksikköön vuodessa.
Velkaantumisen keskeinen syy on julkisen talouden rakenteellinen alijäämä. Valtion- ja paikallishallinnon heikko perusjäämä kasvattaa velkasuhdetta noin kolmella prosenttiyksiköllä vuodessa. Talouskasvu jarruttaa nousua, mutta ei riitä kumoamaan alijäämän ja kasvavien korkomenojen vaikutusta.
Myös velan korkomenot kasvavat. Niiden vaikutuksen velkasuhteeseen arvioidaan nousevan vuoden 2026 noin 1,7 prosenttiyksiköstä noin 2,4 prosenttiyksikköön vuonna 2030. Julkisen velan efektiivisen koron arvioidaan kohoavan nykyisestä noin kahdesta prosentista kolmeen prosenttiin vuoteen 2036 mennessä.
Velkasuhteen arvioidaan olevan vuonna 2036 noin 80 prosentin todennäköisyydellä 95–129 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkauran vakauttamista vaikeuttaa vaatimaton talouskasvu: BKT:n arvioidaan kasvavan vuosina 2026–2036 keskimäärin vain 1,3 prosenttia vuodessa.
Korkea velkataso tekee velkaurasta samalla entistä herkemmän talouskasvun, korkojen ja julkisen talouden rahoitusaseman muutoksille.
Lue myös:
VM: Suomen talous kasvaa 1,6 prosenttia – velkasuhteesta karu arvio