Verkkouutiset

Talouskasvun vauhdittaminen edellyttäisi elinkeinoelämän rakennemuutosta. / LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Huoli Suomen kilpailukyvystä: Ankara verotus estää kasvun

Elina Valtosen mukaan Suomeen pitäisi luoda ympäristö, jossa kannattaa perustaa yritys, ponnistella eteenpäin ja hankkia hyviä tuloja.

Suomen työikäinen väestö harmaantuu ja samalla julkisen velan määrä vain jatkaa kasvamistaan. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen on huolissaan Suomen kehityksestä.

– Kehitys näyttää huonolta, jos emme saa velkaantumista pysäytettyä. Väestö vanhenee, korkeakoulutettujen määrä vähenee ja hyvinvointivaltion rahoituspohja murenee, Valtonen sanoo Verkkouutisille.

Suunnan kääntämiseksi tarvittaisiin elinkeinoelämän rakennemuutos. Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan velkaantumisen katkaiseminen on vain yksi argumentti rakennemuutoksen puolesta.

– Ylipäätään hyvinvoinnin kasvun kannalta on tärkeää, että saamme tuottavuutemme nousuun, kun työvoiman tarjonta on supistumaan päin. Huoltosuhde heikkenee ja se näkyy julkisessa taloudessa verotulojen kehittyessä huonosti suhteessa aiempaan, hän sanoo.

Elina Valtonen huomauttaa, että Suomessa on jo nyt tietyssä mielessä huoltosuhdekriisi.

– Meillä on tuoreessa julkisen talouden suunnitelmassa sellainen näkymä, että lähivuosina tai lähivuosikymmeninä ei ole tiedossa, että julkinen talous olisi tasapainossa. Lähivuosina tehdään aika tärkeitä päätöksiä siitä, saadaanko kurssi korjattua, hän sanoo.

Vesa Vihriälä oli mukana Pekka Ala-Pietilän johtamassa työryhmässä, joka laati keväällä raportin Suomen kilpailukyvyn kohentamisesta vuoteen 2030 mennessä. Raportissa Suomen kilpailukyvyn pullonkauloina nähtiin kolme keskeistä seikkaa. Nämä olivat innovaatiotoiminnan hajautuminen, osaajien vaje ja riskipääoman vähäisyys.

Myös Elina Valtonen tuo esille Ala-Pietilän raportistakin esiin nousseen osaajien puutteen. Kotimaiset korkeakoulutetut osaajat valuvat pois Suomesta ja ulkomaalaisia korkeakoulutettuja on vaikea houkutella Suomeen.

Vesa Vihriälä muistuttaa, että myös Suomessa asuvat suomalaiset eivät ole niin korkeasti koulutettuja kuin aikaisemmin. Siitä kehityksestä hän on hyvin huolissaan.

– Suomessa nuoremmat ikäluokat alkavat olla vähemmän koulutettuja kuin vanhemmat, koska korkeakoulutusta ei ole samassa mitassa hyödynnetty kuin aiemmin. Olemme pudonneet muiden OECD-maiden kyydistä, Vihriälä sanoo.

Jos kehitystä ei saada pysäytettyä ja tuottavuutta nousuun, niin Suomen tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta.

– Ei se kovin hyvältä näytä. Meille syntyi iso jälkeen jäämisen vaihe vuoden 2010 jälkeen. Jos tuottavuuskehitys ei piristy, niin jäämme elintasossa entistä enemmän jälkeen verrokkimaistamme kuten Ruotsista, Hollannista ja Tanskasta, Vihriälä sanoo.

Elinkeinoelämän rakennemuutokseen ei ole olemassa taikatemppuja

Elina Valtonen ja Vesa Vihriälä ovat samaa mieltä siitä, että Suomi tarvitsee talouskasvua. Talouskasvu tarvitsee taakseen elinkeinoelämän rakennemuutoksen, jotta tuottavuutemme paranisi.

– Suomesta pitää tehdä maa, jonne ihmiset haluavat tulla tekemään töitä ja toteuttamaan omia unelmiaan. Tuottavuutta pitäisi saada ylöspäin investoimalla aineelliseen ja aineettomaan pääomaan, Valtonen sanoo.

– Meillä on moni asia hyvin, mutta kukaan ei tule Suomeen pelastaakseen meidän julkista talouttamme tai kestävyysvajettamme. Suomeen pitäisi luoda ympäristö, jonne halutaan tulla ja jossa kannattaa perustaa yritys, ponnistella eteenpäin ja hankkia hyviä tuloja.

Molemmat nostavat esille sen, että panostamalla yritystoiminnan helpottamiseen ja osaamisvajeen nujertamiseen voidaan saada aikaan hyviä asioita. Osaamisvajetta Vihriälä tukisi työperäisellä maahanmuutolla ja sijoittamalla koulutukseen. Se auttaisi uusien innovaatioiden ja ideoiden kehittymistä, kun samalla saataisiin Suomeen uusia osaajia.

Valtosen mukaan ankara verotus on eräs syy sille, miksi Suomi ei ole houkutteleva vaihtoehto työperäiselle maahanmuutolle. Hänen mukaansa Suomen kilpailukykyä voitaisiin kohentaa erityisesti veronkevennyksillä.

Vihriälänkin mukaan verotus periaatteessa on yksi keino, jota voidaan käyttää ulkomaalaisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen. Hänen mukaansa verotuksen merkittävä keventäminen on kuitenkin vaikeaa julkisen talouden alijäämäisyyden ja monien menopaineiden takia.

Ensisijaiset toimet täytyisikin löytää toisaalta. Vihriälän mukaan työperäistä maahantuloa pitäisi tukea helpottamalla puolisoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomeen ja mahdollistaa heidän lapsilleen englanninkielistä koulutusta.

Vihriälän mukaan positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Esimerkiksi yrittäjien pikakaistan avulla yrittämistä ja siihen liittyvää byrokratiaa on nopeutettu. Siitä huolimatta tässä suhteessa on vielä Vihriälän mukaan tekemistä.

Myös Elina Valtosen mukaan byrokratian nopeuttaminen helpottaisi Suomeen investoimista sekä työvoiman tänne saamista. Valtonen ja Vihriälä näkevät, että suomalaiset työmarkkinat toimivat yhtenä suomalaisen elinkeinoelämän pullonkaulana.

– Tarvitsemme Suomeen joustavat työmarkkinat ja sen, että saamme nykyistä helpommin rekrytoitua työvoimaa, että ei tarvitse olla kuukausi- tai viikkotolkulla lupajonossa. Joustavat työmarkkinat tarkoittavat paikallista sopimista paljon nykyistä enemmän kaiken kokoisissa yrityksissä, Valtonen sanoo.

– Investointiympäristön parantamiseen ei ole yhtä yksittäistä asiaa vaan siihen liittyy monia asioita. Siihen liittyy verovarojen käyttö toimivan infrastruktuurin rakentamiseksi. Yksi asia, joka kansainvälisistä vertailuista nousee esille, on työmarkkinoiden joustavuus. Yritysten kannalta työmarkkinoiden joustavuus on tärkeä asia ja siinä meillä on parantamisen varaa, Vihriälä sanoo.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS