Pelot Venäjän ydinaseiden käytöstä Ukrainassa ovat suuresti liioiteltuja, arvioi IISS-ajatuspajan asevalvontaan erikoistunut ohjelmajohtaja William Alberque.
– Emme ole todennäköisesti nyt yhtään lähempänä tilannetta, jossa Venäjä käyttäisi ydinaseita, kuin helmikuun lopussa huolimatta Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin lokakuun alussa ilmaisemista huolista, eturivin ydinaseasiantuntija sanoo blogikirjoituksessaan.
Presidentti Bidenin hallinnon mukaan tällä hetkellä ei ole todisteita siitä, että Venäjä olisi lähempänä ydinaseiden käyttöä kuin helmikuussa.
– Venäjän presidentti Vladimir Putinin uhkaukset kuulostavat erityisen ontoilta, koska ydinaseiden käyttö alueella, jonka hän väittää olevan osa Venäjää, olisi katastrofi julkisesta ja diplomaattisesta näkökulmasta.
Putin uhkasi ensimmäisen kerran ydinaseiden käytöllä, kun Venäjä aloitti laajamittaiset sotatoimet Ukrainassa 24. helmikuuta. Putin määräsi ydinasejoukot tuolloin korkeaan valmiustilaan.
Alberquen mukaan uhkaukset näyttivät olevan suunnattu Yhdysvaltoja ja Naton liittolaisia vastaan, ei Ukrainaa vastaan.
– Tämä määräys ei kuitenkaan johtanut havaittaviin muutoksiin Venäjän ydinasejoukkojen sijoituksissa. Toisin sanoen Venäjä ei valmistellut strategisia ydinasejoukkojaan välittömään laukaisuun, minkä Yhdysvaltain tiedustelu ja avointen lähteiden tiedustelu olisivat luultavasti havainneet.
– Putinin tarkoituksena oli kylvää pelkoa lännessä ja saada analyytikot ja päättäjät keskittymään kasvavaan ydinuhkaan Ukrainan auttamisen sijasta, Alberque sanoo.
Tähän Kreml pyrkii
Vladimir Putin on väläytellyt ydinaseita useaan otteeseen puheissaan syksyllä. Lisäksi näkyvät venäläiset poliitikot ja valtiontelevision propagandistit ovat vaatineet helmi-syyskuun aikana Venäjää voittamaan sodan Ukrainaa vastaan ydinaseiden avulla
– On tärkeää muistaa, että nämä uhkaukset eivät ole kohdistuneet Ukrainaa vastaan, vaan pikemminkin länttä vastaan estääkseen sitä puuttumasta sotaan, Alberque toteaa.
– Vaikka on houkuttelevaa uskoa, että Venäjän viimeisimmät uhkaukset kohdistuvat Ukrainaa vastaan, on syytä huomata, että Venäjä on liittänyt itseensä alueita, joita se ei hallitse. Ja toisaalta Putin on pidättäytynyt uhkaamasta Ukrainaa suoraan ydinaseilla, jos se ei tartu hänen neuvottelutarjoukseensa.
– Pikemminkin hänen viestiensä tarkoituksena on ollut saada länsi pakottamaan Ukraina neuvotteluihin ja jäädyttämään taistelukenttä nykyiseen muotoon, mikä antaisi Venäjälle aikaa ja tilaa maajoukkojensa uudelleen ryhmittämiseen.
Alberque katsoo, että jos Venäjä olisi uhannut Ukrainaa tosissaan, hyökkäykset Venäjän Belgorodissa, Sakyn lentotukikohdassa Krimillä tai Kertsinsalmen sillalla olisivat käynnissä olevien rintamataisteluiden lisäksi riittäneet käynnistämään kostoiskut.
– Mutta tällaiset huolet eivät ole sopusoinnussa Venäjän ydinasedoktriinin ja -joukkojen kanssa. Venäjän operatiivinen doktriini keskittyy skenaarioon, jossa pieni ydinkonflikti kärjistyy sodaksi ja Venäjän ei-strategisten ydinasejoukkojen sijoittelu kuvastaa tätä tehtävää.
– Venäjä katsoo, että tällaisessa skenaariossa ei-strategisten ydinaseiden käytöllä estetään konfliktien eskaloituminen tai pakotetaan vastustaja antautumaan. Siksi on erittäin epätodennäköistä, että Venäjä käyttäisi ydinaseita ukrainalaisia kohteita vastaan tässä sodassa.
Kolme vaihtoehtoa
Alberquen mukaan Venäjän mahdolliselle ydinaseiden käytölle on kolme vaihtoehtoa: 1) Demonstratiivinen isku asumattomalle alueelle esimerkiksi Mustallamerellä; 2) Isku Ukrainan joukkoja vastaan taistelukentällä; 3) Isku asutuskeskukseen tai Ukrainan hallituksen kaataminen.
Hänen mielestään vaihtoehdot 1 ja 3 ovat erittäin epätodennäköisiä.
– Jäljelle jää vaihtoehto 2. Ukrainassa ei kuitenkaan ole houkuttelevia sotilaskohteita Venäjän ydinaseille. Ukrainan asevoimien joukkojen keskitykset eri operaatioissa eivät kuitenkaan ole tarpeeksi suuria, jotta 10–100 kilotonnin räjäytys voitaisiin oikeuttaa. Pienemmistä ydinaseista olisi vielä vähemmän hyötyä. Tykistöllä, raketinheittimillä ja ohjuksilla saadaan aikaan suurempi ja tehokkaampi vaikutus varsinkin termobaarisia kärkiä käytettäessä.
Jos Venäjä aikoisi käyttää ydinaseita – jopa pienimpiä taktisista ydinaseista – sen joukot siirtyisivät Alberquen mukaan erittäin korkeaan ja näkyvään hälytystilaan. Tämä muutos olisi tarpeen, koska Venäjän olisi varauduttava Yhdysvaltain ja Nato mahdolliseen ydiniskuun sen komentokeskuksia ja muita ydinasekohteita vastaan.
– Toisin sanoen Venäjän strategisten ydinasejoukkojen sijoittelussa tapahtuisi näkyviä muutoksia ennen taktisten tai strategisten ydinaseiden käyttöönottoa. Yhdysvaltain viranomaiset ovat todenneet selvästi, että Venäjän hälytystasoissa ei ole tapahtunut havaittavia muutoksia Putinin viimeisimpien ydinuhkien jälkeen, ja avoimen lähdekoodin kuvat todennäköisesti havaitsivat tällaisen muutoksen Venäjän ydinaseasennossa.
– Lisäksi ydinkärkien liikkuminen varastosta toimituspisteeseen olisi todennäköisesti havaittavissa.
Russia is unlikely to use nuclear weapons in Ukraine
A high-quality piece by @walberque who previously served as Director for Arms Control at NATO.https://t.co/Qs0liWswf0
— Edward Hunter Christie (@EHunterChristie) October 12, 2022