Huippukirurgi arvioi: Omalääkärimallissa hallintohimmelit katoavat

Ammatinharjoittajina toimivat lääkärit ehtivät nähdä monta kertaa enemmän potilaita työpäivän aikana.
Ahveniston sairaalan käytävä Hämeenlinnassa. / LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Ahveniston sairaalan käytävä Hämeenlinnassa. / LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Suomessa on viime aikoina keskusteltu omalääkärimallista, jonka sanotaan parantavan hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta.

Kokoomus on kannattanut mallin laajentamista jo pidemmän aikaa, ja ehdotus on saanut tukea monilta asiantuntijoilta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi syyskuussa, että hallituksen varaamia Kela-korvausten kehittämisen määrärahoja voidaan käyttää omalääkärimallin jatkokehittämiseen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Neurokirurgian erikoislääkäri Miikka Korja arvioi, että julkinen terveydenhuolto voidaan pelastaa vain lääkärien autonomiaa lisäämällä. Omalääkärimallissa hallintohimmelit katoavat, jolloin myös johtajia tarvitaan hyvin vähän.

Kirurgi viittaa Lääkärilehden artikkeliin, jonka mukaan ammatinharjoittaja voi katsoa jopa 17 potilasta päivässä. Omalääkärimallin sanotaan motivoivan ja johtavan siihen, että lääkäri ehtii näkemään potilaita enemmän kasvokkain.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella malli on edennyt alkuvaikeuksien jälkeen vauhdilla. Vuoden lopussa ammatinharjoittajamallin piirissä on jo yhdeksän lääkäriä.

Poimintoja videosisällöistämme

Suomessa terveyskeskuslääkäri on perinteisesti katsonut vastaanotolla vain neljä tai viisi potilasta työpäivää kohden. Muissa maissa tavanomainen lukema on 10–20 päivässä.

Miikka Korjan mukaan viime vuosina yleistynyt ”etälääkäröinti” on lopulta tehotonta ja kallista.

Hän uskoo omalääkärimallin koituvan terveyshyödyksi koko yhteiskunnalle, kun ylimmän johdon tuottama ”hallintohumppa” vähenee. Korja muistuttaa lääkärien olevan työorientoituneita ja haluavan tehdä potilastyötä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Osaamattomien johtajien rakentamia himmeleitä riittää, Korja kirjoittaa X:ssä.

Ministerin mukaan päätös leikkaa kovapalkkaisimpien järjestöjohtajien palkkoja selvästi.
Päivi Räsäsen tapausta on verrattu Jussi Halla-ahon tuomioon vuonna 2012. Korkein oikeus kumosi myös tuolloin alempien oikeusasteiden päätökset.
Yhä useampi nuori Suomessa on toimintarajoitteinen. Tilastokeskuksen mukaan kasvu on tapahtunut erityisesti vuosien 2022 ja 2025 välillä.
Mainos