Useissa Helsingin kaupungin rakennuttamissa kerrostaloissa on ilmennyt lukuisia rakennusvirheitä. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat. Kyseiset kerrostalot sijaitsevat Malminkartanon kaupunginosassa.
Lukuisat rakennusvirheet kytkeytyvät HS:n selvityksen mukaan kuvioon, jossa rakennustyömaalla on käytetty runsaasti romanialaista työvoimaa. Valtaosalle heistä on maksettu harjoittelijoiden tuntipalkkoja.
HS:n tietojen mukaan rakennustyömaalla on tehty vaativia muurauksia, elementtiasennuksia ja raudoitustöitä, vaikka tekijöillä ei ole ollut työhön riittävää ammattitaitoa.
Rakennustöissä tehdyt virheet ovat näkyneet Helsingin asumisoikeusyhtiön (Haso) kolmen kerrostalon yhtiössä muun muassa siten, että elementit rakoilevat, parkkihallin betonikansi halkeilee ja sadevedet vuotavat sisään niin asunnon ikkunoista kuin rappukäytävän ulkoseinässä olevista rei’istä.
HS:n selvityksen mukaan palkkaukseen ja työntekijöiden ammattitaitoon liittyvät ongelmat nousivat esiin jo rakennusaikana. Rakennusliitto teki työmaalle tarkastuksen vuonna 2017, jolloin epäilykset heräsivät heti.
Rakennusliiton huomio kiinnittyi kymmeniin työntekijöihin siksi, että heillä oli pääurakoitsija Lujatalon työvaatteet. Tarkastajana toiminutta aluetoimitsijaa Johanna Elosta asia ihmetytti siksi, että Rakennusliitolle oli kerrottu, ettei työmaalla tee töitä pääurakoitsijan työntekijät vaan aliurakoitsijat.
Kävi ilmi, että pääurakoitsijan työvaatteisiin pukeutuneet rakentajat olivat työmaalla aliurakoitsijana toimineen liettualaisen Tradeva UAB:n romanialaisia työntekijöitä.
Tarkastajan huomio kiinnittyi myös siihen, että esimerkiksi raudoitustöitä oli tekemässä 5-6 työntekijää. Normaalisti näihin töihin ei tarvittaisi kuin 1-2 ammattilaista. Tarkastaja kiinnitti huomiota myös siihen, että rakennustelineillä oli poikkeuksellisen paljon työntekijöitä.
Myös palkkalaskelmissa ilmeni epäselvyyksiä. Selvisi, että aliurakoitsija maksoi valtaosalle työntekijöistään vain harjoittelijan palkkaa. Rakentajat olivat Rakennusliiton mukaan alipalkattuja, ja liitto vaati saarron uhalla urakoitsijoita korjaamaan palkat asianmukaisiksi.
Aliurakoitsija perusteli liitolle palkkausta sillä, että valtaosa työntekijöistä tarvitsi paljon opastusta työssään ja heidän työsuorituksensa oli hidas. Koska palkkausta ei korjattu, Rakennusliitto aloitti saarron aliurakoitsijaa kohtaan vuonna 2017. Saarto on poikkeuksellinen toimi ja viimeinen keino, sillä saarrettu yritys joutuu käytännössä lopettamaan työt Suomessa.
Saarron myötä romanialaiset työntekijät poistuivat työmaalta.
Pääurakoitsija Lujatalon tuotantojohtajan Harri Halisen mukaan Rakennusliiton tekemät havainnot olivat järkytys myös pääurakoitsijalle. Hänen mielestään aliurakoitsijan työntekijöiden osin puutteellinen ammattitaito ei kuitenkaan selitä talossa ilmenneitä vikoja. Tätä hän perustelee sillä, että esimerkiksi halkeileva autokasi on tehty vasta sen jälkeen, kun romanialaiset työntekijät lähtivät rakennustyömaalta.
HS kiinnittää selvityksessä huomiota siihen, että talojen vikalista on todellisuudessa pitkä, ja osa puutteista ja ongelmista liittyy jo aiempiin rakennusvaiheisiin. Ammattitaidottoman työvoiman ja rakennusvirheiden yhteyttä on kuitenkin vaikea selvittää jälkikäteen.
Lujatalo on myöntänyt kohteessa olevan selkeitä puutteita, jotka pääurakoitsijan mukaan tullaan korjaamaan.