HS: Näistä syistä Suomen venäläiset ovat hiljaa

Darya Gulikin mukaan viimeisimmätkin ovat tajunneet tilanteen vakavuuden.
Suomalais-Venäläisen koulun tiloja Helsingissä. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA
Suomalais-Venäläisen koulun tiloja Helsingissä. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Suomen venäjänkielisten yhdistysten liiton Faron hankepäällikkö Darya Gulik sanoo Helsingin Sanomille, että viimeksi kuluneen viikon tapahtumat ovat näkyneet kaikkien suomenvenäläisten puheissa vahvasti, ”kuin olisi uudelleen 24. helmikuuta”.

Yhteisöä huolestuttavat rajan sulkeutuminen sekä huhut siitä, että Venäjä olisi itse estämässä liikekannallepanoiässä olevien matkustamisen maan ulkopuolelle.

– Suurimmaksi osaksi venäläiset ovat täällä huolissaan omista sukulaisistaan, kertoo Gulik.

– Suomen venäläisyhteisöissä kannetaan nyt huolta Venäjän sisäisen tilanteen kehittymisestä ja sattumanvaraisesta tavasta, jolla maan ”osittaista” liikekannallepanoa toteutetaan. Nyt [sota] alkaa koskettaa yhä useammin omia sukulaisia. Ehkä se on tullut konkreettisemmaksi, kertoo Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko HS:lle.

Suomessa asuvat venäläiset ovat kuitenkin olleet Ukrainan sodasta huomiota herättävän hiljaa.

– Syynä on pelko, sanoo Gulik.

Viime aikoina entisestään syventynyt hiljaisuus johtuu hänen mukaansa pitkälti venäläisten päähän iskostetusta Kremlin kritisoimisen pelosta.

Poimintoja videosisällöistämme

– Monet pelkäävät aggressiota suomalaisilta tai ovat huolissaan omasta statuksestaan, jos heillä ei ole Suomen kansalaisuutta, sanoo Gulik.

Gulikin mukaan sotaa vastustava toiminta on keskittynyt suljettuihin keskusteluihin.

Suomenvenäläisten passiivisuuteen vaikuttaa Suomi–Venäjä-seuran Sinkon mukaan yhteisön moninaisuus ja jäseniin monelta eri taholta vaikuttavat asiat. Monella saattaa olla sukulaisia Ukrainassa mutta myös sotaa kannattavia venäläissukulaisia.

– Tuntuu, että Venäjän lonkerot ulottuvat kauas. Eivät he tässä tilanteessa lähde niin aktiivisesti kaduille.

Pelko on merkittävä syy hiljaisuuteen, uskoo myös Alexandr Foy. Suomessa kymmenen vuotta asunut Foy on vuosien ajan auttanut Venäjältä saapuvia turvapaikanhakijoita.

– Monet pelkäävät. Jos olet aktiivinen täällä, sillä voi olla seurauksia Venäjällä asuville sukulaisille. Se voi myös vaikuttaa siihen, voiko joskus palata Venäjälle tai käydä tapaamassa sukulaisia, Foy sanoo Helsigin Sanomille.

Liike-elämän vaikuttajat arvostelevat Internet-rajoituksia.
Kokeet toteutettiin linnoitteissa, joista osa oli rakennettu Naton tyyppisiksi.
Maahan tavaroita tuovat yritykset voivat lykätä arvonlisäveron maksamista.
Mainos