Yhdysvaltojen ja Israelin sota Irania vastaan on käytännössä pysäyttänyt Persianlahden suurten tuottajien merikuljetukset. Tilanne on nostanut energian hintoja ja aiheuttanut vakavan huolen erityisesti Aasian talouksissa, jotka ovat riippuvaisia alueen öljystä ja kaasusta.
Brent-öljyn hinta nousi viikonlopun jälkeen yli sataan dollariin tynnyriltä. Hinta ehti kohota noin 42 prosenttia sodan alkamisen jälkeen, mutta laski tiistaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin uhattua Teheranin hallintoa entistä kovemmilla iskuilla, jos merikuljetuksia häiritään.
Nesteytetyn maakaasun markkinahinta on ollut viime päivinä Euroopassa lähes kaksinkertaisella tasolla aiempaan nähden.
Suurimmat vaikutukset näkyvät Economist-lehden mukaan Aasiassa, joka on Persianlahden energian tärkein kohde. Kiina, Intia, Japani ja Etelä-Korea tuovat alueelta 40–80 prosenttia meriteitse kulkevasta raakaöljystään.
Persianlahti kattaa lähes kolmanneksen Kiinan nesteytetyn maakaasun tuonnista ja yli puolet Intian tuonnista. Vuonna 2025 jopa 87 prosenttia Hormuzinsalmen kautta kulkeneesta öljystä päätyi Aasiaan.
Koska salmi on nyt käytännössä suljettu, pelkäävät monet Aasian maat polttoainepulaa. Hallitukset ja energiayhtiöt etsivät samalla kuumeisesti vaihtoehtoisia toimitusreittejä.
Tavanomaisesti Brent-öljyä edullisemmaksi Omanin raakaöljy on noussut selvästi kalliimmaksi, koska aasialaiset jalostamot kilpailevat jäljellä olevista toimituksista.
Yhdysvaltojen WTI-öljyä on ostettu viime päivinä Aasiaan tavallista enemmän, vaikka se ei sovellu yhtä hyvin moniin alueen jalostamoihin. Kiinassa siitä maksetaan jo yli 103 dollaria tynnyriltä.
Osa tankkereista on jumissa
Kuljetuskustannukset ovat nousseet maaliskuussa rajusti. Yhdysvaltojen Meksikonlahdelta Kiinaan kulkevien tankkereiden rahtihinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet viikon aikana. Noin kymmenesosa maailman tankkereista on jäänyt ainakin tilapäisesti jumiin Persianlahdelle sodan vuoksi.
Kiina on määrännyt suuret jalostamonsa keskeyttämään bensiinin ja dieselin viennin varmistaakseen kotimaisten varastojen riittävyyden. Maalla on noin 1,3 miljardin tynnyrin öljyvarannot, jotka riittäisivät arviolta vuoden ajaksi.
Monilla muilla Aasian mailla tilanne on vaikeampi. Intialla, Singaporella ja Etelä-Korealla on varastoja arviolta alle 50 päiväksi. Useat jalostamot ovat jo vähentäneet tuotantoaan yli kymmenellä prosentilla, ja esimerkiksi Intiassa Mangaloren MRPL-jalostamo on sulkenut yhden kolmesta tuotantoyksiköstään.
Tilanne on erityisen haastava nesteytetyn maakaasun markkinoilla. Persianlahdelta tullut LNG kattoi viime vuonna puolet Intian tuonnista, kolme neljäsosaa Bangladeshin tuonnista ja lähes kaiken Pakistanin tuonnista.
Helmikuun 27. päivän jälkeen yksikään LNG-tankkeri ei ole poistunut Hormuzinsalmesta. Qatarin suuri LNG-terminaali on lisäksi poissa käytöstä Iranin drooni-iskun seurauksena.
Qatarin energiaministeri Saad al-Kaabi arvioi Financial Timesille, että normaalit toimitukset voivat palautua vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua, vaikka sota päättyisi nopeasti.
Aasian maat yrittävät ostaa LNG:tä spot-markkinoilta hintojen jatkuvasti noustessa. LNG:n kuljettaminen Atlantin alueelta Aasiaan maksaa jo noin 264 000 dollaria päivässä, mikä on kuusinkertainen hinta sodan alkamiseen verrattuna.
Bangladeshin ja Pakistanin kaltaiset köyhemmät valtiot ovat vaikeuksissa. Niiden tarjouskilpailuihin ei ole viime viikkoina saatu yhtään myyjää. Korkeat hinnat voivat pakottaa monia maita siirtymään saastuttavampiin polttoaineisiin ja vähentämään sähkön tuotantoa sekä teollista toimintaa, Economist arvioi.
Vaikka Kiina pystyy toistaiseksi turvautumaan suuriin energiavarastoihinsa, kohtaa muu Aasia asiantuntijoiden mukaan merkittäviä taloudellisia seurauksia, jos Persianlahden energialiikenne ei palaudu nopeasti.