Euroopan unionin johtajien piti eilen huippukokouksessa sopia 140 miljardin euron lainasta Ukrainalle. Lopulta Belgian pääministerin Bart de Weverin vaatimuksesta toimenpiteestä luovuttiin ja loppupäätelmistä poistettiin kirjaus, jonka mukaan komission olisi pitänyt ryhtyä valmistelemaan pikaisesti esitystä Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämiseksi.
– Venäjän varat ovat isolta osin Belgiaan rekisteröidyn arvopaperikeskus Euroclearin tilillä ja näin Belgia pystyi hankkeen kaatamaan, kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen huomauttaa blogissaan.
Julki tulleiden tietojen mukaan työ kuitenkin ratkaisun löytämiseksi jatkuu ja samaan aikaan EU-johtajat pyysivät komissiota esittämään myös vaihtoehtoja, joilla Ukrainan rahoitustarpeet turvataan. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on tarkentanut, että ”vaihtoehdoista” puhuminen tarkoittaa nimenomaan etsiä vaihtoehtoja jäädytettyjen varojen käyttämiseksi.
Belgian pääministerin vastaan hangoittelu on Heinosen mukaan kiusallista.
– [Bart de] Wever puolustaa hyökkäyssotaa käyvän ja Ukrainaa tuhoavan maan varoja ”juridisilla riskeillä”. Pääministeri de Wever, Venäjä ei itse noudata edes sodan alkeellisimpia sääntöjä. Ja mediatietojen mukaan de Wever pelkää, että kostona Venäjä takavarikoisi belgialaisten yritysten omaisuutta Venäjällä.
– Kysymys kuuluu de Weverille, että miksi belgialaisyritykset edelleen toimivat ja ovat Venäjällä?, Heinonen jatkaa.
Heinonen sanoo olevansa Belgian pääministerin kanssa samaa mieltä vain siitä, että samaan aikaan tulee tehdä päätös myös muissa maissa takavarikoitujen venäläisvarojen käytöstä Ukrainan tueksi.
– EU-maista ainakin Luxenburgissa ja myös Ranskassa on kerrottu olevan takavarikossa Kremlin rahaa yli 20 miljardia euroa.
Heinonen painottaa, että Belgian ja pääministeri Bart de Weverin toiminta pelaa nyt Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin pussiin.
– Ukraina tarvitsee nopealla aikataululla lisää varoja jatkaa kunniakasta taistelua vapautensa ja itsenäisyytensä puolesta. Ensi ja seuraavan vuoden Ukrainan rahoitustarpeeksi on arvioitu jopa 130 miljardia euroa. Jos Ukrainan taistelu loppuun rahan loppuessa, niin ei Belgiakaan ole venäläisrahoineen enää suojassa.
Siitä Heinonen on tyytyväinen, että huippukokouksessa päästiin kuitenkin sopuun Euroopan puolustuskyvyn vahvistamisesta komission puolustusvalmius 2030 -tiekartan pohjalta.
– Suunnitelma sisältää muun muassa lippulaivahankkeita; itäisen Euroopan puolustus, droonien torjuntakyky, ilmapuolustus ja avaruuspuolustus, tavoiteaikatauluja sekä sotilaallisen liikkuvuuden ja Ukrainan tuen seurantaa, Heinonen luettelee.
