Unkari aiheutti joulukuussa taas kohun.
Brysselissä järjestetyssä huippukokouksessa muut EU-maat suunnittelivat 50 miljardin pitkäaikaisen tuen antamista Ukrainalle. Sopuun ei kuitenkaan päästy, koska Unkarin pääministeri Viktor Orban meni poikkiteloin.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Unkari on rapauttanut toimillaan EU:n päätöksentekoa. Vuosien saatossa Unkaria on yritetty suitsia monta kertaa vailla sen kummempia tuloksia.
EU:sta tehdyn sopimuksen 7. artiklan nojalla Unkari voitaisiin sulkea ulos EU:n päätöksenteosta. Prosessi on aloitettu jo kuusi vuotta sitten. 7. artiklan käyttöönotto vaatii kuitenkin yksimielisyyttä. Aiemmin sellaista ei ole löytynyt, kun Puola on asettunut Unkarin tueksi.
– Prosessi on ollut koko ajan meneillään. Jäsenmaat ovat jatkaneet Unkarin kuulemisia. Artikla 7 on käynnissä sen ykkösvaiheessa, mutta jotta pääsisimme kakkostasolle, jossa on sanktioita Unkaria vastaan, se vaatisi jäsenmaiden täyden yksimielisyyden, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen Verkkouutisten haastattelussa.
– Kakkostasolle ei ole voitu edetä, koska Puola on katsonut, ettei Unkari riko oikeusvaltioperiaatetta. Kun valta Puolassa on vaihtunut, niin se on avannut uuden mahdollisuuden edetä 7. artiklan toiseen vaiheeseen. Se mahdollistaisi sen, että Unkarilta voitaisiin pidättää äänioikeus.
Puolassa Laki ja oikeus -puolueen kahdeksan vuoden valtakausi päättyi ja johtoon nousi Donald Tuskin johtama Kansalaisfoorumi.
– Unkarilta on jo tähän mennessä jäädytetty EU-varoja. Nyt siltä olisi mahdollista viedä myös äänioikeus ja mielestäni tähän pitäisi edetä, koska Unkari jatkuvasti rikkoo EU:n perusarvoja. Se vaarantaa EU:n toimintaa ja turvallisuutta blokkaamalla yksin monia merkittäviä päätöksiä, jotka vaativat yksimielisyyttä, Virkkunen sanoo.
– Samaan aikaan se rikkoo tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta, median vapautta ja ihmisoikeuksia.
Unioni ei ole varautunut
Unkari ja Turkki seisoivat pitkään Suomen Nato-jäsenyyden tiellä. Samaan seinään ja kovemmin on ajanut myös Ruotsin hakemus. Turkki ja Unkari ovat ainoat maat, jotka eivät ole vielä ratifioineet Ruotsin jäsenhakemusta.
Henna Virkkunen näkee riskinä, että Unkari yrittää kiristää EU:ta myös Ruotsin Nato-prosessilla ja estämään sen etenemisen 7. artiklan toiseen vaiheeseen.
– Viktor Orban on sanonut koko ajan, että Unkari ei koplaa näitä asioita yhteen. He ovat kuitenkin koko ajan toimineet päinvastoin, kuten olemme nähneet. EU ja Nato eivät ole suorassa linkissä toisiinsa, mutta Orbanin puolelta kannattaa varautua monenlaisiin kiristysyrityksiin, Virkkunen sanoo.
Turkin hidastaessa Suomen Nato-prosessia kotimaassa nousi keskustelu siitä, että voisiko Unkarin ja Turkin kaltaiset maat potkia pois sotilasliitosta. Moista artiklaa ei jäsensopimuksessa ole. Samoin on laita EU:n kanssa.
– Kansalaiset kysyvät paljon, että miksi, ette heitä Unkaria ulos Euroopan Unionista. EU on rakennettu hyvän sään aikana ja ajatellen sitä, että demokratia ja länsimaiset arvot etenevät maailmassa. Unionissa ei olla varauduttu tilanteeseen, jossa johonkin maahan tulee autoritäärinen johto, joka kääntää sitä pois demokratiasta, Henna Virkkunen toteaa.
– Tällä hetkellä voimme asettaa sanktioita, kuten äänioikeuden poistamisen ja voimme jäädyttää EU-varoja, jos on epäilys korruptiosta ja väärinkäytöksistä. Mutta muutoin emme ole varautuneet tarpeeksi hyvin tämänkaltaisiin tilanteisiin, hän jatkaa.
EU heräsi liian myöhään
Henna Virkkusen mukaan EU-lainsäädäntö vaatisi ehdottomasti päivittämistä. Hän ei usko Unkarin tilanteen kehittyvän paremmaksi niin pitkään kuin Viktor Orban on maan johdossa. Samalla lailla varautumista vaatii se, että EU tullee laajentumaan lähivuosien aikana.
– Lainsäädäntöä pitää uudistaa niin, että pystymme tiukemmin tarttumaan oikeusvaltiorikkomuksiin ja siihen, jos jäsenmaat liukuvat pois demokraattisista perusarvoistamme. EU:n pitää uudistua, jotta se on valmis Länsi-Balkanin, Ukrainan ja Moldovan liittymiseen unionin jäseniksi. Sillä pitää olla käytössään kovempia keinoja.
Viktor Orbanin johtama Fidesz on ollut Unkarin hallituksessa vuodesta 2010 lähtien. Laki ja oikeus on ollut Puolassa vallassa kahdeksan vuoden ajan. Yhdessä ne ovat pystyneet rapauttamaan EU:n päätöksentekoa.
Nyt EU:ssa on ryhdytty muun muassa muuttamaan sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa päätöksissä ei vaadittaisi yksimielisyyttä. Virkkunen on tyytyväinen kehitykseen.
– Olemme nähneet, että EU:n arvoja kyseenalaistetaan sekä sen sisältä että ulkopuolelta. Meidän pitäisi kyetä edistämään niitä myös EU-alueen ulkopuolella.
– Unioni on tehnyt oikeansuuntaisia toimia, mutta esimerkiksi Puolan ja Unkarin tilanteeseen olisi voitu herätä lainsäädännön suhteen aiemmin. Esimerkiksi yksimielisyyden vaade on ollut yksi rajoittava tekijä.
