Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman pitää perusteettomina ja haitallisina julkisuudessa esitettyjä puheenvuoroja, joissa on kyseenalaistettu kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) asian ratkaisseiden tuomareiden motiivit ja joissa ratkaisu on leimattu ideologiseksi.
Vestmanin mukaan lainsäätäjän tulisi sen sijaan katsoa peiliin ja arvioida, voidaanko sanan- ja uskonnonvapautta rajoittaa jatkossa näin tulkinnanvaraisella pykälällä.
Korkein oikeus tuomitsi kansanedustaja Räsäsen viime viikolla sakkorangaistukseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Korkein oikeus katsoi, että Räsäsen kirjoituksessa oli solvattu homoseksuaaleja ryhmänä seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Tuomio tuli äänestysratkaisulla 3-2.
– Pidän vastuuttomina julkisia puheenvuoroja, joissa on kyseenalaistettu tuomareiden motiivit ja leimattu korkeimman oikeuden ratkaisu ideologiseksi. Tällainen tuomioistuimiin kohdistettu perusteeton poliittinen kritiikki ei kerta kaikkiaan kuulu suomalaiseen oikeusvaltioon. Puhetapa on lainattu Yhdysvaltojen kiivaasta oikeuspoliittisesta keskustelusta, joka on levitessään oikeusvaltiota vahingoittavaa eikä sillä pidä antaa sijaan Suomessa, Vestman katsoo tiedotteessaan.
Vestmanin mukaan tuomioistuintenkin päätöksiä tulee kansalaisten sinänsä voida arvioida kriittisesti:
– Kaikkia, jotka käyttävät julkista valtaa, tulee kansalaisten tietenkin saada asiaperustein kritisoida – siis myös tuomioistuimia ja niiden päätöksiä. Perusteiden tulisi kuitenkin olla oikeudellisia. Suomessa riippumattomat tuomarit soveltavat parhaansa mukaan niitä, toisinaan valitettavan tulkinnanvaraisia lakeja, jotka eduskunta on säätänyt. Se, että korkeimman oikeuden tuomio tuli tiukimmalla mahdollisella äänestysratkaisulla 3–2, osoittaa itsessään tulkintatilanteen kiperyyden, Vestman huomauttaa.
Vestman hämmästelee, miten heikoin tiedoin monet poliitikot ovat keskustelua käyneet.
– Jotkut ratkaisua kritisoineet eivät näytä edes perehtyneen tuomioon, vaikka oikeudellisen ratkaisun hyväksyttävyyttä mitataan nimenomaan perustelujen kestävyyden mukaan. Valtakunnansyyttäjä vaati vuosia Räsäselle rangaistusta kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan tviitistä, jossa lainattiin Raamattua, kristittyjen pyhää kirjaa. Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tavoin korkein oikeus totesi kuitenkin Räsäsen syyttömäksi tältä osin sanan- ja uskonnonvapauden suojaan kytkeytyvin perustein. Kannustan lukemaan koko tuomion, Vestman sanoo.
Vestmanin mukaan oikea osoite kritiikille Räsäsen tuomiosta on lainsäätäjä. Keskustelua pitäisi käydä siitä, onko nykyinen kiihottamisrikospykälä riittävän ennakoitava sanan- ja uskonnonvapauden kannalta.
– Lainsäätäjän on syytä katsoa syvälle peiliin. Laillisuusperiaate vaatii, että rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa täsmällisesti. Pykälän sanamuodon perusteella olisi jokaisen kyettävä ennakoimaan, onko jokin toiminta rangaistavaa. Eduskunta sääti aikoinaan tulkinnanvaraisia ilmaisuja sisältävän kiihottamisrikospykälän kuitenkin ilman, että perustuslakivaliokunta arvioi pykälän perustuslainmukaisuuden. Miten tavan suomalainen osaa ennakoida kiihottamisrikospykälän perusteella, mikä ilmaisu on rangaistava ja mikä ei, kun ylin tuomioistuinkin joutui tulkinnasta äänestämään? Vestman kysyy.
Vestman painottaa, että sananvapaus sisältää Euroopan ihmisoikeussopimusta tulkitsevan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan nimenomaan myös loukkaavien ilmaisujen suojan.
– En ole Päivi Räsäsen kanssa samaa mieltä seksuaalietiikasta. Mutten halua yhteiskuntaa, jossa esimerkiksi klassisen kristillisen seksuaalietiikan ilmaisu – jota muun muassa katolisen kirkon katekismus sisältää – olisi rikoksena rangaistavaa. Käsitykseni mukaan myös EU-oikeus, eli EU:n rasismipuitepäätös, jonka toimeenpanoa hallitus arvioi, mahdollistaa nykyisen kiihottamispykälän täsmentämisen ja rajaamisen, Vestman päättää.
Vestman on koulutukseltaan lakimies ja toimii eduskunnassa myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.