Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö Kyrylo Budanov allekirjoittaa huhut Moskovassa vellovasta valtataistelusta. Hän kertoo Ukrainska Pravdalle, että moni Venäjän eliitissä etsii ulospääsyä yhä hankalammaksi käyvästä sotatilanteesta. Vastaavia tietoja on kantautunut eri lähteistä julkisuuteen jo pitkään.
Budanov arvioi Venäjän johdon kärsivän nyt luottamuskriisistä, joka murentaa presidentti Vladimir Putinin luomaa niin sanottua vallan vertikaalia. Tämä ruokkii epävakautta.
Tiedustelujohtajaa pyydetään haastattelussa arvioimaan väitteitä joiden mukaan Venäjän entinen pääministeri ja Putinin 2008-2012 välikauden sijaispresidentti Dmitri Medvedev tai maatalousministeri Dmitri Patrushev voisivat olla seuraavina jonossa Venäjän presidentiksi. Patrushev on Putinin lähipiiriläisen ja Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrushevin poika.
– Medvedevillä ei ole mitään mahdollisuuksia. Mitä Patrushevin poikaan tulee, kyse on lähinnä hänen isästään, joka haluaisi nähdä hänet presidenttinä. Hän on päätekijä tämän takana. Onko Patrushevilla mahdollisuuksia? Hypoteettisesti kyllä, mutta hän ei ole yksin, Budanov arvioi.
Hän nostaa esiin Sergei Kirijenkon.
– Kirijenko näkee itsensä valtaistuimella, sotilastiedustelun päällikkö toteaa.
Sergei Kirijenkoa on luonnehdittu helmikuun hyökkäyksen jälkeen Vladimir Putinin mieheksi Ukrainassa. Kremlin sisäpiirissä eräänlaisena harmaana eminenssinä vuosikaudet pyörinyt Kirijenko oli pääministerinä presidentti Boris Jeltsinin hallinnossa maaliskuusta elokuuhun 1998. Tällä hetkellä Kirijenko toimii Venäjän presidentinhallinnon ensimmäisenä varajohtajana.
– Hän näkee itsensä [Putinin] seuraajana enemmän tai vähemmän rauhanomaisessa vallanvaihdoksessa, Kyrylo Budanov jatkaa.
Esimerkiksi Chigagon yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori, Venäjä-asiantuntija Konstantin Sonin on nostanut Kirijenkon aiemmin esiin Putinin mahdollisena seuraajana.
Alueliitokset menivät pieleen
Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö kertoo Moskovan valtataistelujen vain kiihtyneen sen jälkeen, kun Kreml päätti liittää neljä Ukrainalta osin miehitettyä aluetta Venäjään.
Laiton liitos tehtiin käytännössä vain paperilla. Ukraina on sittemmin vallannut takaisin osia alueista, joiden piti olla ”osa Venäjää”.
– Ymmärrättekö mitä he tekivät? He Anneksoivat itselleen uusia alueita ja alkoivat menettää niitä heti seuraavana päivänä, Kyrylo Budanov sanoo.
Hän luonnehtii tilannetta suorastaan katastrofaaliseksi Moskovalle.
– Miten selität tavalliselle venäläiselle, että Ukraina kaappasi kaupungin Venäjältä?
Kyrylo Budanov huomauttaa jo Izjumin vapauttamisen syyskuussa olleen varsinainen shokki Venäjällä. Hän kysyy retorisesti, mitä Venäjällä tapahtuu sitten kun vastikään anneksoitu Herson palaakin Ukrainan hallintaan.
Tämä kaikki syö Budanovin mukaan valtavasti Kremlin vallan perustaa.
