”Hallitusohjelma ei pyri kurjistamaan ketään”

Neuvottelijoiden mukaan sosiaaliturvan on kannustettava työntekoon.
Nainen täyttää tietoja paperille Helsingin Itäkeskuksen Kelan palvelupisteessä., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Nainen täyttää tietoja paperille Helsingin Itäkeskuksen Kelan palvelupisteessä., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Suomi tarvitsee sosiaaliturvan, joka tukee mutta ei passivoi. Näin kirjoittavat Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) ja kristillisdemokraattien entinen puoluesihteeri Asmo Maanselkä Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

He olivat hallitusneuvottelijoita sosiaaliturvajaostossa. Hallituksen on määrä uudistaa sosiaaliturvaa nykyistä kannustavammaksi.

– Me hallitusneuvottelijat uskomme pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Suomi on kuitenkin kaukana muista Pohjoismaista monella mittarilla, ja yksi syy on passivoiva sosiaaliturvamme, he kirjoittavat.

Neuvottelijat nostavat kirjoituksessaan esille tutkimuksia ja tilastoja väitteidensä tueksi.

– Suomessa on THL:n mukaan väkilukuun suhteutettuna lähes kaksinkertainen määrä toimeentulotuen saajia Ruotsiin verrattuna, he kirjoittavat.

Poimintoja videosisällöistämme

– Toimeentulotukea saavista on Kelan tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia työttömiä – siis periaatteessa työkykyisiä – ja vain alle 10 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaita. Jos tuossa työttömien 70 prosentissa on mukana tosiasiallisesti työkyvyttömiä, he ovat väärällä etuudella, ja silloinkin hallitusohjelma käynnistää tuiki tarpeellisen uudistumisen. Toimeentulotuen saajista noin 95 prosenttia on työikäisiä 19–64-vuotiaita. Eläkkeensaajien asumistuki ja takuueläke turvaavat hyvin ikääntyvien tulotason, eikä heitä siksi ole runsaasti toimeentulotuen saajien joukossa.

Vartiaisen ja Maanselän mukaan muissa Pohjoismaissa on Suomea vahvempi julkistalous mutta silti niukempi ja vaativampi sosiaaliturva.

Vaikka ”varaa” naapurissa siis olisi, Ruotsin toimeentulotuki on selvästi Suomea alhaisempi. Toimeentulotuen rakenne on muissa Pohjoismaissa työntekoon enemmän kannustava, he toteavat.

He muistuttavat, että tulosidonnaiset tuet luovat kannustinloukkuja.

– Hallitusohjelma ei pyri kurjistamaan ketään vaan ohjaamaan työkykyiset työntekoon, työkyvyn kohentamiseen ja oman elämäntilanteen parantamiseen. Vain näin voimme myös kestävästi huolehtia avuntarpeessa olevista, neuvottelijat kirjoittavat.

– Me Säätytalon hallitusneuvottelijat otamme vakavasti Suomen valtiontalouden tilanteen ja etsimme lääkkeitä sen parantamiseen hyvin pärjäävistä Pohjoismaista. Näin voimme säilyttää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja estää edessä häämöttävän valtiontalouden kriisin.

Ekonomistit ennakoivat joitain kasvutoimia ja menosopeutuksia sekä peräävät malttia Iranin sodan talousseurauksiin vastaamisessa.
Tere Sammallahden mukaan asioiden käsittelyä pitkitetään tahallaan.
Pienituloisten määrä kasvoi jo Sanna Marinin hallituksen aikana.
Mainos