Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on kasvattanut työllisyyttä, mutta lähinnä julkisella sektorilla, mikä on lisännyt velkaantumista, kirjoittaa EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen EVA:n blogissa.
Metelisen mukaan nykyisen hallituksen tavoitteena oli saada Suomi “kasvun uralle valtiovetoisesti julkisia menoja kasvattamalla”.
– Nyt jakopolitiikka on tienristeyksessä. Edessä on joko Suomen ylivelkaantuminen tai jakopolitiikan loppu.
Seuraaville hallituksille on jäämässä lähes kymmenen miljardin euron sopeutustarve.
Metelisen mukaan hallituksen poikkeusmenot olivat vallitsevien kriisien vuoksi pääosin perusteltuja.
– Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt, että Marinin hallitus piti läpi kriisien kiinni myös (Antti) Rinteen (sd.) hallituksen ohjelman menolisäyksistä, eikä arvioinut menonlisäyksiä uudelleen kriisien edellyttämällä tavalla.
Pysyviä menolisäyksiä oli hallitusohjelmassa noin viiden miljardin euron edestä sekä kertaluontoisia menoeriä kolmen miljardin. Menolisäyksiä toteutettiin sekä koronakriisissä että Ukraina sodan alkamisen jälkeen.
Metelinen katsoo, että hallitus näytti luottaneen julkisen talouden ohjenuorana puhtaasti sen asettamaan työllisyystavoitteseen. Työllisyysaste on noussut 75 prosenttiin eli tavoitteeseen.
– Julkisen talouden kannalta työllisyysasteen kasvun hyöty on kuitenkin kyseenalainen, koska 70 prosenttia uusista työpaikoista on hallituskauden aikana syntynyt julkiselle sektorille, mikä tarkoittaa julkisten menojen kasvamista entisestään. Hallitus on siis ostanut työllisyysasteen nousun velkarahalla, Metelinen sanoo.
Hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta ei toteutunut.
– Rinteen-Marinin hallitusten talouspolitiikan kokeilu oli yritys palata kylmän sodan aikaiseen jakopolitiikkaan, Metelinen toteaa.
Hallitus toteutti jakopolitiikkaansa “velkaantumalla ja lykkäämällä veronkiristyksen tulevaisuuteen”. Velkaantumiseen sisältyy suuri korkoriski, mikä nyt saattaa korkojen nousun myötä realisoitua.
