Hallituksen esitysluonnos laiksi Venäjältä tulevan maakaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) toimitusten rajoittamisesta etenee.
Ehdotuksen mukaan väliaikaisella lailla rajoitettaisiin maakaasun ja nesteytetyn maakaasun toimituksia Suomen maakaasuverkkoon siihen liitettyjen yhdysputkien tai nesteytetyn maakaasun terminaalien kautta, jos maakaasu tai nesteytetty maakaasu tulee suoraan tai epäsuoraan Venäjältä tai Valko-Venäjältä.
Rajoituksen piirissä ovat lain voimaantulon jälkeen tehdyt toimitussopimukset.
Esityksen taustalla on Suomen energiaturvallisuuden parantaminen.
Laki olisi esitysluonnoksen mukaan voimassa vuoden 2035 loppuun asti.
Hallituksen esityksen lausuntokierros päättyi maanantaina. Lausuntokierroksella ehdotusta pidetään kannatettavana, perusteltuna ja ajankohtaisena.
Valtiovarainministeriö (VM) kiinnittää lausunnossaan kuitenkin huomiota kaasun maahantuonnin valvontaan. Esityksessä Tulli on nimetty valvontaviranomaiseksi. VM pitää ehdotettua valvontamallia ja siihen liittyvää vastuunjakoa käytännössä ongelmallisena ja epäselvänä.
VM huomauttaa, että vaikka esityksessä on arvioitu Tullille lankeavien maahantuonnin laillisuuden ratkaisutehtävien jäävän vähäiseksi, esitys kuitenkin antaisi Tullille merkittävän uuden valvontatehtävän, josta Tullilla ei ole aikaisempaa kokemusta eikä vaadittavaa erityisosaamista.
VM toteaa, että laissa sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta on säädetty Energiaviraston tehtävistä kansallisena sääntelyviranomaisena.
Energiaviraston lausunnon mukaan on tärkeää, että Tulli osoitetaan vastuuviranomaiseksi, sillä sen tehtävät liittyvät jo valmiiksi maahantuontia koskevaan valvontaan.
Käytännössä venäläisen kaasun tuonti Suomeen on jo suurelta osin estetty. Venäjä katkaisi putkikaasun toimitukset toukokuussa 2022. Tammikuussa 2023 aloittaneen kelluvan LNG-terminaalin säännöissä venäläisen kaasun tuonti on kiellettyä, eikä Balticconnectorin-kaasuputken kautta Baltiasta tule venäläistä kaasua. Kaasun alueellisilla ja sisämarkkinoilla kiellon ovat toteuttaneet jo Viro, Latvia, Liettua ja Puola.
EU:ssa edelleen noin 15 prosenttia kaasusta on venäläistä alkuperää: tästä 6 prosenttia on LNG:tä ja 9 prosenttia putkikaasua.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomeen on toimitettu vähäisiä määriä venäläistä LNG:tä pääasiassa kaasuverkon ulkopuolisiin LNG-terminaaleihin Porissa ja Torniossa. Tämä päättyi heinäkuun lopussa 2024 EU:n LNG-pakotteiden tultua voimaan. Venäjän kaasun tuontiin ei ole saatu muodostettua laajoja EU-pakotteita.
