Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho vaatii hallituksen yrittäjien eläkelakia koskevaa esitystä takaisin ministeriön valmisteluun. Myös yrittäjät ovat pitäneet esitystä ongelmallisena, koska sen pelätään nostavan eläkemaksuja.
– On huolestuttavaa, että tällaisella esityksellä halutaan kurittaa yrittäjiä vielä vaikean koronakriisin jälkeenkin. Vaarana on, että moni luopuu yrittämisestä tai toteaa ettei kannata ottaa riskiä varsinkin, kun eläkemaksut voivat ajaa yrittäjän ulosottoonkin, jos niitä on vaikeuksia maksaa, Laiho sanoo tiedotteessaan.
– Monen start-up yrittäjän innostus tuleekin tyssäämään jo alkumetreillä yhteiskunnan rakentamiin esteisiin, jos laki hyväksytään tällaisenaan. Monelle yksinyrittäjille, ammatinharjoittajalle ja pienyrittäjille YEL-lakiehdotus on rätti vastoin kasvoja.
Tällä hetkellä jokainen yli 8 000 euroa vuodessa tienaava yrittäjä joutuu ottamaan eläkevakuutuksen. Summa määritellään yrittäjän ilmoittaman työtulon mukaan. Se kerryttää sekä eläkettä että sairauspäivärahaa.
Suomen Yrittäjien mukaan vuonna 2019 yksinyrittäjistä 44 prosenttia tienasi kuussa bruttona 2 000 euroa tai alle. Se tarkoittaa noin sataatuhatta yrittäjää. Jos heidän työtuloarviotaan nostetaan eläkevakuutusyhtiöiden toimesta pienestikin, se voi tarkoittaa useamman satasen nousua kuukausimaksuissa.
Kokoomusedustajan mukaan hallitus ei ole kuullut riittävästi yrittäjien huolia.
– Joitain vuosia sitten ministeriön selvitystyöryhmä nosti esille useita ongelmakohtia yrittäjien eläkelakiin liittyen. Hallitus on poiminut näistä vain yhden kohdan ja muita kehittämisehdotuksia ja kokonaisuutta ei ole huomioitu, hän sanoo.
– Hallituksen lakiluonnoksesta ei ole tehty normaaliin lainsäätämiseen kuuluvaa lausuntokierrosta, vaikka aikaa siihen olisi hyvin ollut. Ihmettelenkin, miksi lausuntoja ei ole pyydetty ja miksi ministeri sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) on oikonut normaalia perustuslain mukaista lainsäätämisjärjestystä? Tämähän ei ole kuitenkaan mikään kiirelaki kuten koronalait olivat.
Laihon mukaan YEL-maksujen määrässä olisi perusteltua huomioida myös, onko yrittäjä päätoiminen vai sivutoiminen yrittäjä.
– Jos esimerkiksi fysioterapeutti tekee päätyönään julkiselle puolelle töitä ja vapaa-aikanaan esimerkiksi personal trainerin töitä oman yrityksen kautta, ei ole kannustavaa, että hän joutuu maksamaan kaksinkertaista eläkemaksua, hän toteaa.
Kansanedustaja nostaisi myös YEL-työtulon alarajaa.
– Nykyisin yrittäjä ei käytännössä hyödy siitä, että on maksanut YEL-maksua, jos joutuu esimerkiksi sairaslomalle. Käytännössä alaraja tulisi nostaa vähintäänkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajalle, eli noin 13 000 euroon vuodessa. Tämä helpottaisi monen pienyrittäjän, yksinyrittäjän ja startup-yrittäjän tilannetta ja vähentäisi niin yrittäjän kuin yhteiskunnan byrokratiaa, hän sanoo.