Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen käsittelee Sote-uudistusta Uuden Suomen blogitekstissään.
Lehtonen viittaa julkaisullaan muun muassa viime vuoden lopulla julkaistuun laajaan asiantuntija-arvioon sote-uudistuksen korjaustarpeista. Lehtosen mukaan vaarana on, ettei järjestelmän kehittämisessä synny riittävästi uusia toimintamalleja.
– Kun samat asiantuntijat ovat viimeiset 30 vuotta toistaneet näkemyksiään ilman, että oleellista paranemista olisi järjestelmätasolla saatu aikaiseksi, ja itse asiassa väestön luottamus terveyspalveluihin on laskenut, ei aidosti uusia toimintamalleja saada esiin.
Lehtosen mukaan palvelutuotannon kehittämisessä tulisi harkita myös vaihtoehtoja keskusjohtoiseen suunnitteluun perustuvaan malliin. Hänen mukaansa tällainen lähestymistapa ei ole historian valossa toiminut, ja länsimaisissa demokratioissa tulisi hänen näkemyksensä mukaan huomioida myös yksilön vaikutusmahdollisuudet omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin.
– Se kun ei historian valossa toimi ja länsimaisilla demokratioilla on muitakin arvoja ylläpidettävänä kuin pelkkä tasa-arvo. Niistä jokaisen henkilön vaikutusmahdollisuus omaa sairaanhoitoa koskeviin päätöksiin on länsimaisissa demokratioissa aivan keskeisessä asemassa.
Lehtosen mukaan Suomen sote-järjestelmän keskeisiä ongelmia ovat hänen näkemyksensä mukaan olleet viimeisten 20 vuoden aikana muun muassa heikko tuottavuuskehitys sekä heikko asiakaslähtöisyys.
– Vastikään työnsä aloittaneella parlamentaarisella sote-työryhmällä on edessä melkoinen urakka, jos se aikoo nuo keskeiset ongelmat seuraavalla hallituskaudella korjata, Lehtonen linjaa.
Sote-uudistuksen väliarvio esittää useita korjaustoimia järjestelmän ohjaukseen, rahoitukseen ja rakenteeseen. Asiantuntijoiden mukaan hyvinvointialueiden ohjausta tulisi vahvistaa, rahoitusmallia kehittää kannustavammaksi ja alueiden rakennetta arvioida uudelleen valtakunnallisesti.