Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on sopinut puoliväliriihessään vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta.
Päätösten ytimessä ovat tiedotteen mukaan Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Samalla hallitus huolehtii julkisen talouden kestävyydestä. Kasvupaketti rahoitetaan vastuullisesti muita julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja vähentävillä toimilla.
Hallituksen päätökset merkitsevät työn verotuksen keventämisestä noin miljardilla eurolla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona illalla, että pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään 525 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 650 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 lähtien.
Ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliverot alennetaan 52 prosenttiin, mutta indeksitarkistuksia rajataan. Toimien vaikutus on 335 miljoonaa euroa.
Työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan lisäksi 100 miljoonalla eurolla ja perintöveron alarajaa nostetaan 30 000 euroon.
Yhteisöveroa lasketaan kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuonna 2027 ja aiemmin päätettyä suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä jatketaan.
Puoliväliriihessä päätettiin myös, että puolustusmenoja nostetaan 3,6 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi sisäisen turvallisuuden resursseja lisätään huomattavasti.
– Kestävä talous turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut. Siksi hallitus on puoliväliriihessään tehnyt päätökset merkittävästä kasvupaketista, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi pärjää entistä paremmin kovassa kilvassa uusista investoinneista. Investoinnit tuovat Suomeen työtä ja hyvinvointia, hallituksen tiedotteessa todetaan.
Kasvutoimien kokonaisuus on rakennettu hyödyntäen muun muassa Varman toimitusjohtaja Risto Murron johtaman työryhmän raporttia. Toimien tarkoituksena on vahvistaa erityisesti työn, yrittämisen ja investointien edellytyksiä.
Menosäästöjä ja veronkorotuksia
Hallitus pitää kasvun tukemiseksi tehdyistä veronalennuksista huolimatta kiinni tavoitteestaan vakauttaa julkisen talouden velkasuhde hallituskauden aikana sekä noudattaa valtiontalouden kehystä.
Verotulojen menetyksiä kompensoidaan muilla julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja säästävillä toimilla.
Pelkästään valtionhallinnon toiminnan ja hankintojen tehostamisella tavoitellaan 130 miljoonan euron säästöjä.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan noin 2 prosentin eli 75 miljoonan euron säästö. Se toteutetaan vähentämällä vuonna 2026 kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta prosenttiperusteisesti niin, että muutos ei kasvata kuntien suhteellisia eroja valtionosuuksissa. Pysyvä säästö toteutetaan vuodesta 2027 alkaen niin, että se huomioidaan kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Vähennys toteutetaan siten, että lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan.
Valtion eläkerahaston (VER) riskinottokykyä kasvatetaan TyEL-rahastojen tapaan ja vuosittaista tuloutusta budjetista maksettavien eläkemenojen katteeksi kasvatetaan 66 miljoonalla eurolla.
Kehitysyhteistyön rahoitus vähenee puolestaan 50 miljoonaa euroa vuodessa niin, ettei säästö kohdistu kotimaisille kansalaisjärjestöille. Ukrainan humanitaarista tukea ja humanitaarista katastrofiapua lisätään molempia 10 miljoonalla eurolla vuodessa.
Korkeakoulujen perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 20 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 alkaen. Ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa otetaan käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.
Lisäksi säästöjä kohdistetaan esimerkiksi evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle annettavaan valtion rahoitukseen ja yritystukiin. Myös valtioneuvoston jäsenten palkkioita lasketaan.
– Kasvutoimien rahoittamiseksi tehtävien veronkorotusten periaatteena on, että ne haittaavat talouskasvua mahdollisimman vähän. Monia toimia kohdennetaan välillisiin veroihin; alkoholivero indeksoidaan, minkä lisäksi nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa ja kaivosmineraaliveroa korotetaan. Näiden muutosten seurauksena vuotuiset verotulot kasvavat 220 miljoonaa euroa vuoden 2029 tasolla. Lisäksi jäteveron veropohjaa laajennetaan vuodesta 2027 alkaen, minkä arvioidaan kasvattavan verotuottoa 10 miljoonalla eurolla, hallituksen tiedotteessa kerrotaan.
Julkisuudessa jo ennakkoon runsaasti keskustelua herättänyt työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen toteutuu. Vähennysoikeus poistuu vuodesta 2026 alkaen.
– Poistaminen toteutetaan symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuihin. Tämä kasvattaa verotuloja yhteensä 190 miljoonaa euroa. Lisäksi verotusta yksinkertaistetaan poistamalla kaavamainen työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien verovapaa etu, joiden verotuottovaikutus on 70 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasolla, tiedotteessa kerrotaan.
