Erilaiset rekrytointihuijaukset ovat kasvussa kansainvälisesti. Huijari saattaa hyödyntää oikeaa työpaikkailmoitusta tai varastaa headhunterin identiteetin. Vilpistä kertoo esimerkiksi se, että ”rekrytoinnin” edetessä hakijalta aletaan pyytää maksua jollain verukkeella.
Työnhakusivusto Duunitorin viestintäjohtajan Aino Salosen mukaan ilmiö näkyy myös Suomessa.
– Rekrytointihuijaukset ovat yleistyneet viimeisen vuoden aikana. Varmaan kaikissa digitaalisissa palveluissa tapahtuu huijauksia, eikä rekrytointi ole suojassa niiltä. Huijarit ovat nykyisin kekseliäitä, ja tekoäly helpottaa huijaamista, myös ulkomailta käsin. Työnhakijoita on nyt paljon liikkeellä, mikä houkuttelee huijareita, Salonen toteaa.
Hän muistuttaa, että työpaikkailmoitukset eivät ole rikollisten ainoa keino.
– Nykyään eri kanavissa tulee esimerkiksi paljon viestejä, jossa huijari esittää olevansa headhunter ja edustavansa tiettyä työnantajaa. Tällaisia viestejä voi tulla sähköpostilla, tekstarina, WhatsAppissa tai sosiaalisen median kanavissa.
Tavoitteena voi olla myös vakoilu
Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Juha Tretjakov kertoo, että rekrytointihuijauksissa käytetään yleensä paria kolmea erilaista toimintatapaa. Huijari pyrkii tyypillisesti kalastelemaan tietoja tai henkilön identiteettiä.
– Sitten on tapauksia, joissa valerekrytoija houkuttelee kohdehenkilöä asentamaan ohjelmia omalle tietokoneelleen. Hän saattaa väittää, että rekrytointiprosessissa täyttyy käyttää tiettyä portaalia tai asentaa jokin etähallintaohjelma koneelle, Tretjakov kertoo Verkkouutisille.
Näin huijari pääsee murtautumaan koneelle, voi asentaa siihen haittaohjelman ja voi varastaa tietoja tai pankkitunnuksia.
Tretjakovin mukaan hälytyskellojen pitää soida erityisesti, jos omalle koneelle pyydetään asentamaan jotain.
– Tapauksia on erityyppisiä, mutta tätä on käytetty myös vakoilutapauksiin.
Hän jatkaa, että joskus huijauksen kohteena on tietyn organisaation tai yrityksen työntekijä, ja motiivina voi olla esimerkiksi teollisuusvakoilu tai vieraan valtion tekemä vakoilu.
– Nämä ovat yksittäisiä tapauksia, Tretjakov sanoo ja lisää, että tilanteita tutkivat rikospoliisi ja Suojelupoliisi, jonka vuoksi ne eivät välttämättä tule Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon.
Kaikkiaan viimeisen parin vuoden aikana rekrytointihuijauksia on tullut Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon noin 5-15 kuukaudessa. Silloin tällöin nähdään piikkejä, mutta kokonaismäärä ei Tretjakovin mukaan ole ollut kasvussa.
– LinkedIn on yksi alusta, jossa huijareita liikkuu, ja myös satunnaisia Whatsapp-yhteydenottoja voi tulla pyytämättä. Kerrotaan, että olisi työpaikka tarjolla. Myös verkkomainokset työtarjouksista ovat huijareille erinomainen kanava, Tretjakov kertoo.
Hiljattain Yhdysvallat ja sen lähimmät tiedustelukumppanit julkaisivat poikkeuksellisen varoituksen, jonka mukaan Kiina käyttää LinkedIniä ja muita alustoja vakoiluun. Varoituksen mukaan Kiinan sotilastiedustelu pyrkii lähestymään verkostoitumissivustojen ja työpaikkailmoitusten kautta muun muassa viranomaisia ja sotilashenkilöstöä, joilla voi olla pääsy salaiseen tai arkaluonteiseen tietoon.
Epämääräisiä ilmoituksia kuukausittain
Aino Salonen kertoo, että Duunitorille melko harvoin tulee vastaan tapauksia, jossa julkaistu ilmoitus itsessään paljastuu huijaukseksi.
– Paljon enemmän on epämääräisiä työpaikkailmoituksia, joita emme julkaise ollenkaan tai ennen kuin työnantaja täsmentää sitä. Epämääräisiä ilmoituksia tulee vastaan monia kuukaudessa, mutta on vaikea sanoa, kuinka moni niistä on todella huijausyritys, Salonen kertoo.
Hän muistuttaa, että Duunitorilla ei ole näkyvyyttä varsinaiseen rekrytointiprosessiin tai työsuhteeseen.
Huijauksen tunnistaminen on muutenkin vaikeaa. Esimerkiksi huono kieliasu tai tekoälyllä tehty ilmoitus eivät suoraan tarkoita, että kyse olisi huijauksesta.
– Myös oikea ja hyväkin työnantaja voi viestiä ilmoituksessa kömpelösti, Salonen toteaa.
Lisäksi kyse voi olla myös tietämättömyydestä. Aina työnantaja ei ymmärrä, mitä tietoja ja dokumentteja voi kysyä missäkin rekrytoinnin vaiheessa. Salosen mukaan Duunitori on pyrkinyt lisäämään tietoutta asiasta.
Huijareiden tavoitteet vaihtelevat. Osa kalastelee henkilötietoja, osa pyrkii esimerkiksi teettämään työtä ilman korvausta.
– Tekoälyn kehitys näkyy myös rekrytointihuijauksissa. Olemme esimerkiksi törmänneet tapaukseen, jossa epäiltiin, että työhaastattelujen keskusteluja käytetään tekoälyn kouluttamiseen.
Alustan ilmoituksia seurataan sekä automaattisten järjestelmien että ihmisten voimin.
– Kuuntelemme myös käyttäjäpalautetta ja reagoimme herkästi, jos jotain epäilyttävää ilmenee. Usein reagoimme jo ennen kuin ilmoitus menee julki.
Salonen sanoo tietävänsä joitakin tapauksia, joissa rekrytointihuijauksesta on tehty rikosilmoitus. Hän muistuttaa, että vain mahdollisen rikoksen uhri voi tehdä sen.
Tutustu työnantajan taustoihin
Mitkä ovat työnhakijalle selvimmät varoitusmerkit?
– Varoitusmerkkejä ovat esimerkiksi epärealistisen korkea palkka suhteessa työn vaativuuteen, epäselvä tai kyseenalainen työnkuva ja työnantaja, josta ei löydy luotettavaa tietoa. On myös hälyttävää, jos työnantaja kysyy liiallisia henkilötietoja ja kuvaa henkilöllisyystodistuksesta ilmoitusvaiheessa. Esimerkiksi työsopimusta tehdessä tai turvallisuusselvityksen yhteydessä työnantaja voi perustellusti kysyä henkilötunnusta tai henkilöllisyystodistusta.
– Rahan, pankkikortin tietojen tai pankkitunnusten pyytäminen on aina selvä hälytysmerkki, Salonen jatkaa listaa.
Huijari saattaa myös pyytää siirtymään epävirallisiin kanaviin, kuten WhatsAppiin tai Telegramiin. Usein huijausviestit tulevat epämääräisistä sähköpostiosoitteista.
Lisäksi kannattaa tutustua huolellisesti työnantajan taustoihin – muutenkin kuin huijausten varalta.
– Jos kyseessä on asiallinen työpaikka, taustatyöstä on hyötyä myös rekrytointiprosessissa menestymisen kannalta, Salonen huomauttaa.
LUE MYÖS:
Moni työnhakija tekee yleisen virheen, heikentää työllistymisen mahdollisuuksia
Entistä harvempi haluaa töihin eläkkeellä, yksi syy korostuu