Euroopan rajavalvontavirasto Frontexista korostetaan, että rajojen sulkemisiin liittyvät toimet ovat jäsenmaiden päätöksentekijöiden käsissä. Taustalla vaikuttavat erilaiset tilanteet ja jäsenmaiden ”kansalliset kyvyt” vastata haasteisiin.
– On jäsenmaiden päätöksentekijöiden asia, suljetaanko rajoja vai ei, kommentoi asiantuntijalähde asiaa suomalaistoimittajille Frontexin päämajassa Puolan Varsovassa maanantaina.
Suomi päätti tänään tiistaina sulkea koko itärajan kahdeksi viikoksi. Tätä ennen oli päätetty jo kaikkien muiden, paitsi pohjoisimman rajanylityspaikan Raja-Joosepin sulkemisesta. Kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetään tuoreen päätöksen mukaan nyt vain lento- ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille.
Frontexin asiantuntija ennakoi jo maanantaina, että turvapaikanhakijoiden paine Suomen itärajalla tulee jatkumaan. Hän vertasi tilannetta Valko-Venäjän ja Puolan rajaan, jossa myös paine on jatkunut vuodesta 2021 lähtien.
– Todennäköisesti näin tulee tapahtumaan myös Suomen ja Venäjän rajalla.
Frontexin asiantuntijan mukaan itärajalla ei ole säännöllisiä salakuljettajien verkostoja verrattuna moniin muihin maihin. Venäjä ”kontrolloi sitä, mitä itärajalla tapahtuu.” Tilanne on samankaltainen kuin Puolan ja Valko-Venäjän rajalla, jossa siirtolaispaine on Valko-Venäjän organisoimaa.
Suomi on pyytänyt Frontexilta lisäapua itärajan valvontaan ja noin 50-60 hengen vahvuisen joukon on määrä aloittaa työnsä Suomen ja Venäjän vastaisella rajalla keskiviikkona. Varsovan päämajasta kommentoitiin jo maanantaina, että virasto on valmis lähettämään tarvittaessa myös lisäapua riippuen siitä, miten tilanne itärajalla kehittyy.
Frontexin lisäresurssit painottuvat maastorajavalvontaan. Rajavalvontaviraston asiantuntijat eivät ottaneet maanantaina Varsovassa kantaa kysymyksiin, miten tehokkaina erilaisia esteitä tai aitoja pidetään pyrittäessä estämään rajanylityksiä pitkällä itärajalla. Esteet ovat ”osa rajavalvontaa” ja päätökset ovat suomalaisviranomaisten käsissä.
Julkisuudessa on viime aikoina herännyt keskustelua niin kutsutusta push back -linjasta, jossa Valko-Venäjän puskemia turvapaikanhakijoita ei ole käytännössä päästetty rajan yli lainkaan. Asia nousi esiin myös Latvian pääministerin vierailulla Suomessa viime viikolla. Toimintaa on arvosteltu ihmisoikeusjärjestöissä ja -elimissä, mutta tiukkaa linjaa vetäneet maat ovat korostaneet, että kyse on hybridioperaatiosta.
Vaikka kyse on kansainvälisten sopimusten vastaisesta toiminnasta, käytännössä push back -linjaa on EU:ssa hiljaisesti hyväksytty.
Frontexista todetaan, että ”erilaisilla jäsenmailla voi olla erilaisia käsityksiä ihmisoikeuksista”. Rajavalvontavirastosta korostetaan, että operaatioissa, joissa järjestö on mukana, sen toimijat eivät voi syyllistyä laittomuuksiin.
LUE MYÖS:
Näin itärajan sulkua perustellaan – hallituksen muistio julki
